Bongausta ja tunnistusta

Eilen sunnuntaina harrastin bongausta iltapäivällä. Kuvat ovat bongaustunnilta.

Lintuja kävi syömässä kohtalaisesti, 

 joinakin päivinä on ollut huomattavasti enemmän.

 Keltasirkut ovat vakiovieraita.

Punatulkkujakin on käynyt melkein päivittäin.

Hömötiainen ilmestyi pitkastä aikaa sopivasti juuri bongausaikana.

Hömötiaisen kaverina pikkuvarpunen. Pikkuvarpusia näyttäs olevan vähemmän tänä talvena liikenteessä.

Talitiaiset tykkäävät siementalipötkylästä. Samoin sinitiaiset, niitä ei kumma kyllä tunnin aikana näkynyt ainuttakaan, vaikka muuten ovat vakiovieraita.

Pakkasta oli bongauspäivänä -25 astetta.

Ja bongaustulos: keltasirkku 10 kpl, punatulkku 4 kpl, talitiainen 3 kpl, pikkuvarpunen 1 kpl ja hömötiainen 1 kpl.



Tunnista 100 lintulajia -haasteeseen olen tunnistanut 3 uutta lajia:
eilen bongaamani hömötiainen

6.1. närhi

4.1. urpiainen

Kuva on todella huono kun ikkunan läpi kaukaa otettu, 

mutta siihen tulokseen tulin, että urpiainen kumminkin olisi kun
 katselin myös muita otoksia.

Risuilua

Risutöitä on valmistunut muutama.
Pesuhuoneessa olen näitä väkertänyt, sieltä on helppo siivota roskat pois.

Iso risukranssi valmistui joulun jälkeen. 

Tähän voisi ensi jouluna laittaa joulu/kausivalot ja ripustaa ulos johonkin seinälle.

Tämä oli aika helppo tehdä: risunipusta ensin ympyrä, johon sidoin sitten oksanippuja.  Oksat jätin pitkiksi, jotta kranssiin tuli runsautta.

Kokeilin myös risupesän valmistamista.

Ohjeen mukaan kiedoin risuista aluksi pienen ympyrän, johon kiinnitin rautalangat.

Sitten risunipulla kierretään ympyrää, risut kiristetään paikalleen kahdella rautalangalla (joita on tässä vaiheessa kolmessa kohtaa, myöhemmin pesän levetessä lankoja joutuu lisäämään).

Kun nippu alkaa loppua, liitetään mukaan uusia risuja.

Myös reunaa aletaan nostamaaan ylöspäin. 

Kierroksia jatketaan niin kauan, että saavutetaan haluttu korkeus. 

Kokeilin, että pesään mahtuu pienehkö ruukku.

Valmis pesä, kippo, ruukku tai miksi tätä haluaakaan nimittää.

Tähän voisi laittaa keväällä vaikka helmililja-  tai narsissiruukun.

Nordkapp

Hammerfestista suuntasimme kohti Nordkappia.

 Vielä on matkaa.

 Tunnelin suu häämöttää.

 Sisään kolmisen kilometriä pitkään tunneliin.

 Tämä Skarvbergin tunneli oli minusta pelottava;  ahdas, pimeä ja märkä.

Nordkapp-tunneli vie mantereelta Mageroyan saarelle, missä Nordkapp sijaitsee.
Tätä tunnelia hieman jännitin etukäteen, kun on noinkin pitkä ja meren alla 

syvimmillään 212 metrissä.

Mutta tämä Nordkapp-tunneli oli tilava ja valoisa, ei pelottanut
oikeastaan ollenkaan.

Vajaan seitsemän kilometrin jälkeen koittaa päivänvalo.

 Hauska saari matkan varrella.

Tie on kapea ja mutkainen.

 Norkappiin oli matkalla henkilöautojen lisäksi matkailuautoja, busseja,

 moottoripyöriä ja pyöräilijöitäkin.

 Perillä!

 Matkailukeskus, jossa on näyttelyitä, elokuvateatteri, ravintola, kahvila, baari ja matkamuistomyymälä (ainakin nämä).

 Norjan kuningas Oscar II vieraili täällä 1873.

Takana näkyvä niemenkärki Knivskjellodden on hieman pohjoisempana kuin Nordkapp.

Pohjoinen jäämeri.

Näköalatasanne.

Maapallomonumentti, joka on paikan symboli. 

Tämä on myös "virallinen" kuvauspaikka, jossa ihmiset kuvauttavat itsensä 

 (me myös),  sinne oli välillä oikein tungosta.

Näkymiä toiseen suuntaan.

Paikalle tulleet pyöräilijät laittoivat telttansa pystyyn tänne.

Jäämerta piisaa silmänkantamattomiin....

Valkoinen pilkku meressä on purjevene.

Maailman lapset -monumentti, jonka ovat tehneet seitsemän lasta

 eri puolilta maailmaa.

Äiti ja lapsi -veistos.

Sää oli jälleen mitä mainioin ja hellettä oli Nordkapisssakin.

Matka oli mieleenpainuva, kerran elämässä kokemus

 (tuskinpa tänne tulee toiste lähdettyä).

Tässä linkki, josta pääsee katsomaan mitä Nordkapissa tapahtuu:
Nordkapp

Seuraavana päivänä käänsimme auton keulan takaisin Suomea kohti.

Rajan ylitimme Karigasniemellä.

Hammerfestissa

Kilpisjärveltä jatkoimme matkaa Hammerfestia kohti.

 Maisemat muuttuivat rajan ylitettyämme heti kohta jylhemmiksi 

 Kvaenang-vuoren maisemia.

 Näkymä Kvaenang-vuonoon Gildetunin taukopaikalta kuvattuna. 

 Maakattoja näki toisinaan, tässä Gildetunin (hotelli) katolla kasvaa myös kissankelloja.

Altan jälkeen maisemat muuttuivat joksikin aikaa alavammiksi.

 Lohenkasvatusaltaita.

Kvalsundin silta yhdistää Kvaloyan saaren Norjan mantereeseen.

 Kohta ollaan Kvaloyan saarella, missä Hammerfest sijaitsee.

 Tunneleita Norjassa piisaa.

 Tässä mennään Stallogargon tunneliin.

Määränpää lähestyy.

 Ensinäkymät Hammerfestin kaupunkiin.

 Tietä reunustaa kaide, jonka varjossa vasa lepäilee ja emo vartioi.

Vuoren rinteellä näkyy valkoinen aita, sen vieressä nousee polku ylös vuoren päälle. Siellä kulkee Gammelveienin (vanha tie) reitti.

Kiipesimme illalla automatkan päätteeksi ylhäälle, mutta emme jaksaneet kiertää koko reittiä.

Vuorelta saa hyvän käsityksen kaupungista.

Hammerfestin kirkko ja kauempana Håjan saari meressä.

Sanottiinkohan tämän Håjan olevan maailman suurin kivi??

Maakaasun tuotantolaitos Melkoyan saarella.

  Lumikki-maakaasukentältä tulee tänne putkea pitkin maakaasua jalostettavaksi.

 Tämä on Struven ketjun merkki Hammerfestissa. En ollut ennen kuullutkaaan tällaisesta. Netistä selvisi että:
 ”Struven ketju on kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestiä Jäämeren rannalla ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa."
Täältä löytyy asiasta lisää tietoa, mikäli kiinnostaa:” https://www.maanmittauslaitos.fi

Ja pitihän jääkarhua käydä moikkaamassa museossa.

Kaunis uintipaikka Forsolin kalastajakylässä.

Vasan ja emon iloinen kohtaaminen.

 Vasalla oli ilmeisesti emo hukassa, koska äänteli siihen mallin. Kohtapuoliin emo juoksikin paikalle ja kaikki oli hyvin ♥.

Merisiilejä ja sinisimpukoita meressä.

Kun ajoimme pois Kvalsundin siltaa pitkin, sillalla oli lauma poroja. Olivatkohan he vilvoittelemassa, ehkä sillalla tuulee enemmän....?

 
Nimittäin koko matkan ajan lämpötila lähenteli +30 astetta, mikä oli kuulemma hyvin harvinaista siellä.  Sää oli mitä mainioin koko ajan, ehkä vähän liian kuuma :)


Ensi kerralla kuvia Nordkapista.