Helmikuussa 2014 istutin sinisarjan juurakon ja silloin näytti tältä.
Sinisarja vietti talven varastossa ja kesällä upotin sen purkkeineen päivineen kukkapenkkiin. Vähän niinkuin unohdin koko kasvin ja elokuun alussa muistin, että tällainenkin kasvi on olemassa ja menin sitä lähemmin tarkastelemaan. Ilokseni huomasin kukkavanoja olevan tulossa :) Toin sitten enemmän aurinkoiseen paikkaan ja nyt ovat kukat auenneet.
Tämä kukinta oli kyllä mukava yllätys. Tällaiset asiat ovat pieniä ilonaiheita puutarhailijan elämässä. Istutusvaiheessa luin jostain, että kukintaan voi mennä parikin vuotta. Minusta tässä on ihanan siniset kukat. Jotenkin sinisen sävyiset kukat kiehtovat minua, sinisessä löytyy paljon eri sävyjä ja vivahteita.
Tällainen outo surraaja ilmestyi yhtenä päivänä kukkasia tutkimaan. En muista, että olisin aiemmin nähnyt tällaista. Minun hyönteistuntemus on kyllä huonoissa kantimissa, tunnistan lähinnä kimalaiset ja perhoset.
Välillä hän käväisi muissakin kukissa, mutta ne eivät kelvanneet vaan palasi aina verbenoihin.
Kesän 2014 aikana juuret täytti purkin ja istutin isompaan astiaan.
Sinisarja vietti talven varastossa ja kesällä upotin sen purkkeineen päivineen kukkapenkkiin. Vähän niinkuin unohdin koko kasvin ja elokuun alussa muistin, että tällainenkin kasvi on olemassa ja menin sitä lähemmin tarkastelemaan. Ilokseni huomasin kukkavanoja olevan tulossa :) Toin sitten enemmän aurinkoiseen paikkaan ja nyt ovat kukat auenneet.
Tähän on itsestään kasvanut myös orvokki; sopii tuohon oikein hyvin. |
Tämä kukinta oli kyllä mukava yllätys. Tällaiset asiat ovat pieniä ilonaiheita puutarhailijan elämässä. Istutusvaiheessa luin jostain, että kukintaan voi mennä parikin vuotta. Minusta tässä on ihanan siniset kukat. Jotenkin sinisen sävyiset kukat kiehtovat minua, sinisessä löytyy paljon eri sävyjä ja vivahteita.
Tällainen outo surraaja ilmestyi yhtenä päivänä kukkasia tutkimaan. En muista, että olisin aiemmin nähnyt tällaista. Minun hyönteistuntemus on kyllä huonoissa kantimissa, tunnistan lähinnä kimalaiset ja perhoset.
Kaverilla oli pitkä "kärsä" jonka hän työnsi kukan nieluun.
Hän oli kooltaan aika kookas, sanoisinko pikkurillin kokoinen.
Tässä nyt näkee siivet jotenkin. Siivet kyllä vispasi koko ajan.
Hän imi mettä lennosta. En huomannut, että olisi laskeutunut kukille.
Välillä hän käväisi muissakin kukissa, mutta ne eivät kelvanneet vaan palasi aina verbenoihin.
Että mikähän mahtaa tämä kaveri olla??