lauantai 25. helmikuuta 2017

Laastipaljut kasvatusastioina

Olen aina välillä harkinnut laastipaljujen hankkimista kasvihuoneeseen tomaattien, paprikoiden ja kurkkujen kasvatusastioiksi. Olisivat kätevänmuotoisia ja sopivan suuria isollekin multamäärälle. Toisaalta on aina mietityttänyt, ovatko paljut turvallisia syötävien kasvien kasvatukseen? Jostain sitten muistelen lukeneeni, että niitä ei suositeltaisi syötäville kasveille ja se on jäänyt vaivaaman mieltäni, enkä ole vielä hankkinut laastipaljuja kasvihuoneeseen.
Olen yrittänyt etsiä vastausta paljujen turvallisuuskysymykseen ja kun en ole löytänyt, niin esitin asiasta kysymyksen Puutarhanetin "Kysy, vastaamme -palveluun".

Sieltä sain seuraavanlaisen vastauksen:

"Laastipaljut ovat kieltämättä käteviä etenkin kookkaampien kasvien kasvattamiseen, mutta syötävien kasvien kasvattamiseen ne eivät aina sovellu. Katso, onko paljun pohjassa muovin kierrätysmerkki sekä polypropeenin lyhenne PP; silloin se sopinee kasvatuskäyttöön siinä missä muutkin tavalliset ruukut ja muoviastiat (silloin se vastaa elintarvikemuovia).

Laastipaljuja valmistetaan kuitenkin paljon myös pvc-muovista; lisättynä kovettimia. Nämä "haisevat paljut" eivät sovi edes etäiseen kosketukseen minkään syötäväksi tarkoitetun kanssa. Kierrätysprosessissa muoviin on lisätty aineita, joiden takia kannattaa jopa paljujen pitkäaikaista käsittelyä vältellä. Kierrätysprosessi toki parantaa muovin mekaanisia ominaisuuksia ja on siksi erinomainen valinta varsinaiseen laastipaljuiluun.  Laastipaljujen valmistamisessa saa kuitenkin siis käyttää erilaisia myrkkyjä vapaammin kuin elintarvikekäyttöön tulevassa PP-muovissa.

Periaatteessa muovien maailma on vielä melkoisen sekava; vasta EU:n REACH-asetuksen tultua täysimittaisesti voimaan 2018, tulee tilanteeseen parannusta."



En siis hanki summamutikassa laastipaljuja hyötykasvien kasvatukseen. Voisin hankkia, jos sattuisi löytymään PP-merkinnällä varustettuja paljuja.
Kuvan laastipalju on valmistettu PP- ja PE -muovista. Mitä lienee PE-muovi?


Olen kasvattanut kasvihuonekasveja tyhjenneissä multasäkeissä. Nyt on myös herännyt kysymys, ovatko ne sitten turvallisia? Toisaalta olen järkeillyt, että jos säkeissä myydään (luomu)multaa, ovat sitten ehkä turvallisia myös kasvatuskäyttöön.

Missä sinä kasvatat hyötykasveja (jos et suoraan maassa)?


Tosin minulla on pari paljua, mutta ne ovat kukkien kasvatukseen. Tässä paljussa kasvaa kesäköynnöksiä.



torstai 16. helmikuuta 2017

Syötävää ikkunalaudalta

Vihanneskrassia on helppo kasvattaa sisällä. Siemenet kylvin ohueen multakerrokseen.


Reippaan viikon kuluttua voi napsia vihreää vaikkapa voileivän päälle.

Vihanneskrassi itää nopeasti. Tässä on kolmen päivän ikäistä krassia.



Laitoin multaan myös valkosipulin kynsiä. Toiset kynnet ovat heränneet eloon nopeammin kuin toiset. Näistä käytetään versot, maistuvat mukavasti valkosipulille.



Olen ostanut  muutamia hyötykasvien siemenpussukoita. 

Porkkanaa ostin normisiemeninä ja siemennauhana. En ole aikaisemmin käyttänyt siemennauhaa, mutta nyt sitten kokeilen. Jospa helpottaisi kitkemispuuhia. Tarjolla oli myös pilleröityjä porkkanan siemeniä.

Rapealehtistä salaattia (Frillice) kasvatin viime kesänä, ei tee kerää vaan kerätään lehtiä. Tykästyin siihen joten sitä tulee myös tulevana kesänä.

Pillisipulin siemeniä hankin  myös. Sitä en ole aiemmin kasvattanutkaan, joten on mukava kokeilla sitä.

Olen halunnut kasvattaa keltaista paprikaa ja nyt löysin sellaisen siemeniä. Ne pitääkin laittaa piakkoin itämään.

Vasemmassa alakulmassa on vihanneskrassin siemenpussi.


Ostin myös tulppaaneja.


Laitoin maljakkoon tulppaanien seuraksi muutaman lepänoksan.

Ilmanpuhdistajia :)

perjantai 10. helmikuuta 2017

Huoneilmaa puhdistavia kasveja

Monet huonekasvit poistavat huoneilmasta hiilidioksidia ja haitallisia aineita (esim. formaldehydi, bentseeni) sekä tuottavat happea tilalle. Tehokkaita ilmanpuhdistajia ovat mm. traakkipuut, vehkat, limoviikuna, anopinkieli, (kirjo)rönsylilja, kultapalmu, fiikus, muratti, kultaköynnös. Nämä olivatkin minulle ennestään tuttuja.

Joulunaikainen ilmanpuhdistaja; tulilatva.

Sen sijaan yllätyin vähän, että monet kukkivat kasvitkin puhdistavat huoneilmaa, kuten krysanteemi, gerbera, tulilatva ja jopa joulutähtikin, (ks. allaoleva video). Videossa mainitaan ilmaa puhdistavina myös leikkotulppaanit!






Katsastin mitä ilmanpuhdistajakasveja meillä asustaa ja seuraavat löytyy:


Tämä muratti on peräisin muutaman vuoden takaa pääsiäisasetelmasta. Onkohan kaikki muratit ilmaa puhdistavia?, ehkä tämäkin on.... Muratti on hyvä formaldehydin poistaja.


Kultaköynnös meni talven aikana niin huonoon kuntoon, että tässä on nyt juurtumassa pistokkaita siitä. Jospa näistä saisi uuden ilmanpuhdistajan.


Videossa ilmanpuhdistajakasviksi mainitaan myös huonekuusi, mikä oli uutta minulle. Sellainen meiltä löytyy.


En myöskään tiennyt, että joulu- ja pääsiäiskaktukset ovat ilmanpuhdistajia. Tämä on marraskuunkaktus (ehkä joulukaktuksella tarkoitettiin tätä), näitä meillä on useampia.


Begoniat mainittiin myös. Ehkä ilmanpuhdistajan virkaa toimittaa myös tämä enkelinsiipi eli korallibegonia.


Anopinkieli poistaa hiilidioksidia, mutta tämä on itsekin heikossa hapessa. Anopinkielen pitäisi olla sitkeä sissi, mutta tämä näyttää kuolevan käsiin. Tässä kaksi lehteä yrittää juurtua. Pitäisiköhän leikata lehti palasiksi ja yrittää sitä kautta lisäämistä.... Osaako joku neuvoa, miten se tehdään?  Muistelen lukeneeni, että keltareunaisesta anopinkielestä tulee lisättäessä  kokonaan vihreälehtinen??


Mikäli muistan oikein, peikonlehti olisi myös ilmaa puhdistava kasvi?? Yritin tarkistaa netistä, mutta en löytänyt mainintaa asiasta.  Meillä olisi iso ilmanpuhdistaja, jos hän puhdistaa ilmaa.

Onko sinun kodissasi ilmanpuhdistajakasveja?

Huonekasvit näyttävät kaipaavan virkistystä. Pitääkin alkaa elvytyshommiin; suihkutusta ja mullanvaihtoa tiedossa.