Hailuodossa

Kauniiden säiden jatkuessa innostuimme käymään Hailuodossa päiväseltään. Sää oli taas mitä mainioin, aurinkoista ja lämmintä +14.

Lautalle mahduimme ensimmäisten joukossa. 

Vajaa 7 km pitkä matka Hailuotoon alkoi.

Matkalla näimme lintuja merimerkillä (tai mikä tämä nyt onkaan)

 istuskelemassa.

Lähempi tutkailu paljasti nämä merimetsoiksi.

Saareen päästyämme käväisimme yhdellä lintutornilla

Mutta  eipä juuri lintuja näkynyt, kaksi joutsenta uiskenteli kauempana

(valkoiset pisteet kuvassa oikealla ylhäällä).

Ajoimme saaren läpi kulkevan tien päähän, pieneen Marjaniemen kylään.

Marjaniemessä sijaitsee Hailuodon ehkä suosituin nähtävyys Marjaniemen majakka. Korkeutta majakalla on 25 metriä.

Kauniita näkymiä Marjaniemen satama-alueelta.

Satamasta läksimme merenrantaan kävelylle.

Lähes koskematonta hiekkarantaa ja luonnon aikaansaamaa muotoilua hiekassa.

Aikamme käveltyä päädyimme rannassa olevalle luontopolulle, joka on rakennettu lankuista. Polulla paistatteli päivää tällainen, jokin sudenkorento?

Myöhemmin samalla luontopolulla törmäsimme tällaiseen vihreään öttiäiseen.

Taitaa olla jokin hepokatti. 

Sitten päivän päätteeksi lautalla takaisin, ihan tuli tehtyä pieni risteily  :)

Puolankapäivä

Tänä kesänä ei ole juurikaan tullut matkusteltua osittain koronan ja osittain muiden syiden takia. Mutta nyt sitten netissä seikkaillessani törmäsin Puolangalla sijaitsevaan luonnonnähtävyyteen, Hepokönkääseen, ja kun on sopivan päivämatkan päässä, lähdimme mieheni kanssa matkaan. Sää oli mitä mainioin lämmin syyspäivä.

Tässä kuvasarja reissusta.

Toivonsäteitä pessimismitalon yllä  :D

Puolangalle  saavuttaessa käväistiin ensin Puolangan Pessimistit ry:n  pessimismitalon pihalla. Hauskankuuloinen paikka, mikä oli kuitenkin nyt suljettu,  käsittääkseni on auki kesäaikaan.

Sitten kohti Hepoköngästä........

Hepoköngäs sijaitsee Hepokönkään luonnonsuojelualueella.

Putoukselle on hyvä ja tasainen kulkureitti.

Hepoköngäs on Suomen korkeimpia luonnonvaraisia vesiputouksia.

Putouskorkeus n. 24 metriä.

1,5 km:n geologinen luontopolku

Geopolku kulkee osan matkaa Heinijoen rantaa pitkin.

Luonnontilaista metsää.

Vihreääkin vihreämpää.

Taulakääpä?

Sammalta ja kiveä.

Heinijoen näkymiä.

Tulivuoria on siis joskus ammoin ollut Suomessakin 🤔

Tässä siis emäksistä vulkaniittia, tulivuorista lähtöisin 

(kuvasin kai oikean kallion?)

Mikähän kääpä/sieni tämä lienee?

Pitkospuut vie suoalueen yli.

Näkymä suoalueelle.

Kierroksen kruunasi suruvaipasta nappaamani kuva 😊

Hiidenmaalla

Kävimme Viron Hiidenmaalla lomareissulla. Olimme liikkeellä omalla autolla, joten saareen tutustuminen kävi helposti. Tässä muutamia kuvia reissusta.

 Rohukülan satamasta pääsee lautalla Hiidenmaalle reilussa tunnissa.

Hiidenmaan rantaniityillä käyskenteli nautakarjaa, ilmeisesti he olivat laidunhoidollisissa töissä.

Villatehdas (Villavabrik), jossa valmistettiin ja oli myytävänä erilaisia villatuotteita (mm. villatakkeja).

Suuremõisan kartano, joka toimii kouluna ja ainakin näin kesäaikaan sinne pääsi sisälle tutustumaan paikkoihin.

Kartanoon/kouluun kuuluu myös puutarha monenlaisine kasveineen. Tässä keskiössä vesiaihe.

Näissä komeissa punahatuissa lenteli runsasaasti perhosia.

 Puutarhan "lämpönurkkauksessa" oli erilaisia kasveja astioissa.

Kävimme katsomassa kolmea majakkaa.

Tahkuna on Viron korkein (43 m) majakka.

Tännekin olisi päässyt kiipeämään.

Samalla rannalla sijaitsee Estonian onnettomuuden muistomerkki.

 Ristin päässä oleva kello kilkattaa, kun tuulennopeus on sama kuin onnettomyysyönä.

Kõpun majakka on Viron vanhin, rakennettu jo 1500-luvulla.

Kiipesin jyrkkiä ja kapeita portaita ylös asti ja sieltä näytti tältä.

 Ristnan majakka näyttää tässä kuvassa jotenkin pieneltä, mutta korkeutta oli tälläkin.

Hiidenmaan "Eiffel"-torni. Tällä alueella oli muitakin hauskoja rakennelmia.

Erikoinen nähtävyys oli Ristimägi.  Alueella oli jos jonkimoisia ristejä.

 Alkuaan Ristimägi on ollut paikka, johon saarelta lähtevät ihmiset kävivät tekemässä ristejä. Nykyisin ristejä tekevät ihmiset, jotka käyvät saarella ensi kertaa.

Kukkamukeja Hiidenmaalla. Nämä olivat siis isoja mukeja :)

Paluumatkalla Tallinnaan kävin Hortes-puutarhaliikkeessä. Siellä on kaikkea kivaa kasveista tarvikkeisiin.

Mukaan tarttui siemenpusseja ensi kesää varten.

Nordkapp

Hammerfestista suuntasimme kohti Nordkappia.

 Vielä on matkaa.

 Tunnelin suu häämöttää.

 Sisään kolmisen kilometriä pitkään tunneliin.

 Tämä Skarvbergin tunneli oli minusta pelottava;  ahdas, pimeä ja märkä.

Nordkapp-tunneli vie mantereelta Mageroyan saarelle, missä Nordkapp sijaitsee.
Tätä tunnelia hieman jännitin etukäteen, kun on noinkin pitkä ja meren alla 

syvimmillään 212 metrissä.

Mutta tämä Nordkapp-tunneli oli tilava ja valoisa, ei pelottanut
oikeastaan ollenkaan.

Vajaan seitsemän kilometrin jälkeen koittaa päivänvalo.

 Hauska saari matkan varrella.

Tie on kapea ja mutkainen.

 Norkappiin oli matkalla henkilöautojen lisäksi matkailuautoja, busseja,

 moottoripyöriä ja pyöräilijöitäkin.

 Perillä!

 Matkailukeskus, jossa on näyttelyitä, elokuvateatteri, ravintola, kahvila, baari ja matkamuistomyymälä (ainakin nämä).

 Norjan kuningas Oscar II vieraili täällä 1873.

Takana näkyvä niemenkärki Knivskjellodden on hieman pohjoisempana kuin Nordkapp.

Pohjoinen jäämeri.

Näköalatasanne.

Maapallomonumentti, joka on paikan symboli. 

Tämä on myös "virallinen" kuvauspaikka, jossa ihmiset kuvauttavat itsensä 

 (me myös),  sinne oli välillä oikein tungosta.

Näkymiä toiseen suuntaan.

Paikalle tulleet pyöräilijät laittoivat telttansa pystyyn tänne.

Jäämerta piisaa silmänkantamattomiin....

Valkoinen pilkku meressä on purjevene.

Maailman lapset -monumentti, jonka ovat tehneet seitsemän lasta

 eri puolilta maailmaa.

Äiti ja lapsi -veistos.

Sää oli jälleen mitä mainioin ja hellettä oli Nordkapisssakin.

Matka oli mieleenpainuva, kerran elämässä kokemus

 (tuskinpa tänne tulee toiste lähdettyä).

Tässä linkki, josta pääsee katsomaan mitä Nordkapissa tapahtuu:
Nordkapp

Seuraavana päivänä käänsimme auton keulan takaisin Suomea kohti.

Rajan ylitimme Karigasniemellä.