perjantai 15. marraskuuta 2019

Sisällä kukkii

Ulkona ei ole pitkään aikaan kukkinut mitään, mutta onneksi sisällä kukkii jotain.


Marraskuun kaktukset aloittelevat kukintaa. 
Tämän olen laittanut pistokkaista kasvamaan pari vuotta sitten.


Vuosi sitten hankkimani orkidea on alkanut nyt kukkimaan toisen kerran. Nämä perhosorkideat ovat yllättävän helppoja kukkimaan uudelleen.




 Pistokkaista kasvattamani santpauliat (yllä ja alla) kukkivat nyt ensimmäistä kertaa. Laitoin monta lehteä ruukkuun ja kun hyvin lähtivät kasvuun, niin tuli vähän turhan tiheät.

Tämän kukat ovat näin pimeän aikaan haaleat, normaalisti ovat luumunpunaiset.


Soilikissa on yksi kukka jäljellä.
Minulla ei tahdo soilikit menestyä. Mikähän on niiden menestymisen ehto?
Moneskohan pistokas tämä on alkuperäisestä? Olen aina laittanut pari lehteä uudelleen juurtumaan, kun soilikki alkaa näyttää menehtymisen merkkejä. Tällä tavalla olen saanut pidettyä tätä hengissä.



Tämä on kevätkaktus, joka jostain syystä teki yhden kukan näin marraskuussa.


Kukkiiko sinun kodissasi jotain?


perjantai 8. marraskuuta 2019

Se rupes talveksi

Lunta ja pakkasta on ollut jo ainakin viikon verran.  Parina yönä pakkasta on ollut noin -17 astetta.



Ensin oli suojasäätä ja sitten pakkasta, niin kuistin katolta valunut lumi jäätyi hauskaksi lipaksi.


 Pikkulinnut ovat käyneet ahkerasti ruokinnalla, enimmäkseen tinttejä ja pikkuvarpusia.


Tintit ovat välillä koputelleet jäätyneitä koristeomenapuun omppuja.

  
Muutama punatulkku on käynyt harvakseen.


Ukkofasaani on käynyt päivittäin nokkimassa ruokinta-automaatin alusen.
Yhtenä päivänä hän lennähti tutkimaan myöskin pikkuomppuja.



Eräänä aamuna huomasimme metsäkauriin hölkyttelevän pihaan ja suunnnistavan omenapuuta kohti. Sain kuvattua kaurista hyvin ikkunasta, sillä  koristeomenapuu ei ole kaukana ikkunasta. 


Maahan on tippunut  omppuja ja niitä hän kaivoi esiin ja söi nälkäänsä.
 Omput ovat jäätyneitä, mutta aikansa jauhettuaan sai syötyä.


Välillä omppu napataan myös puusta. Oksat ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa.
Hän on nyt omenapuun löydettyään käynyt joka päivä.


Omenapuut ja muut tärkeät on verkotettu, joten ehkäpä hän ei kovin suurta vahinkoa saa aikaiseksi. Kunhan ei isompaa laumaa ilmesty.



Oravia on välillä kolmin kappalein vilistämässä. 
Ja hämärän tultua rusakoita.  


Myöskin kaksi risulintua on muuttanut pihallemme.
 Tein nämä viime talvena, kun väkerrin silloin risutöitä.



Koristeomenapuuhun on sytytetty ledit ja pallot ovatkin omasta takaa.


Valkoinen maa valostaa mukavasti maisemaa. Ainakin lähipäivinä näillä korkeuksilla sää näyttäisi pysyvän pakkasen puolella.

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Pientä valoa pihalle

Tähän aikaan alan vähitellen laitella pihalle jouluvaloja tai kausivaloja tai miksi niitä nyt sanotaankaan.


 Ensimmäiseksi sytytin tämän lyhdyn. 


Tai ihan ensiksi tuunasin tämän uuteen uskoon. 

Tämä on alkujaan aurinkokennovalaisin, jonka hankin muutama vuosi sitten.


Tässä valaisin toimii vielä auringon voimalla syyskuussa 2015, mutta ei ollut kovin pitkäikäinen sillä toiminnolla. Niinpä aloin miettiä tälle uusiokäyttöä.


Irrotin lampusta aurinkokennovermeet ja laitoin sisälle  led-valosarjan. 
Mies porasi lyhtyyn reiän, josta johdon sai pujotettua sisälle.


Lyhty tuunattuna iltapäivän valosssa.
 Lyhty takaisin pylvään nokkaan. Johto menee siilin ruokintamökkiin
  (siili ei käy syömässä enää), jossa on jatkojohtokela.
 Tähän kelaan on tarkoitus liittää muitakin valoja.


Lyhty pimeällä.


Toin myös tämän risutötterön oven pieleen ja kytkin valosarjan päälle.

Tein tämän jokunen vuosi sitten koivunoksista, 
ohje täällä, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.

Mitähän koristevaloja sitä seuraavaksi laittaisi......

keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Viimeiset syyspuuhat

Tänään oli aurinkoinen ja suhtkoht lämmin päivä, joten päätin tehdä viimeiset syyshommat.


Istutin valkosipulin kynnet.

Kesän valkosipulisato oli ihan hyvä, vaikka lannoitus unohtui ja en jaksanut 
kastellakaan. Ruohosilppua kuitenkin laitoin. 



Amppelimansikat poistin amppeleista ja istutin kasvimaahan talven ajaksi.



Kasvimaalla kasvaa vielä lehtikaalta.

Tänä kesänä lehtikaalin kasvatus ei oikein onnistunut. Puput pistelivät poskeen suuren osan lehdistä. Sen jälkeen laitoin verkon ympärille ja kyllä tästä nyt jonkin verran saa lehtiä kuivattavaksi. Kuivauksen jälkeen hienonnan ja käytän sitten vähän kaikkeen.



Haravoin myös enimmät lehdet ja verkotin muutaman pensaan. Omenapuut ovat saaneet suojauksen jo aikaisemmin. Kylvin vielä siemenkirjeestä saatuja kylmäkäsittelyn tarvitsevia siemeniä. Vielä jäi tavaroiden keruuta ja järjestelyhommia, mutta kylläpä talvi saa nyt tulla.


Pihalta löytyi vielä kukkiakin.

Maurinmalvat ovat vielä hengissä terassille nostetussa ruukussa.



Muutama itsekylväytynyt orvokki kukkii kukkapenkissä.



Pensashanhikki 'Goldfinger' jaksaa kukkia.



Ja löytyipä yksinäinen siperianunikkokin.



tiistai 15. lokakuuta 2019

Syysistutuksia

Syyskoristukset on nyt pääosin tehty.


Hankin kaksi isoa callunaa, jotka istutin 


kahteen isoon ruukkuun pääoven molemmin puolin.


Tykkään näistä kolmivärisistä callunoista ♥



 Ostin lisäksi samaa sarjaa pienempänä ja 


 istutin viime talvena tekemääni risuamppeliin
(risuamppelin ohje täällä, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan). 
Tuolloin tehtyyn amppeliin tein kannattimet ruskeasta sähköjohdosta.

 Havuja vähän reunoille täytteeksi.
Laitan ehkä vielä tähän led-valot lähempänä joulua.



Sitten löysin joskus taannoin tekemäni risukehikon (on vain kuoret, ei pohjaa), 
johon laitoin muoviruukun sisälle ja siihen callunan ja havuja,


Saattaapa kuitenkin vielä tulla heräostoksia tehtyä, jos jotain kivaa löytyy.... 
 ja jos varsinkin halvalla saa 😉


lauantai 5. lokakuuta 2019

Mansikoita kasvihuoneesta


Pakkasöiden myötä kannoin mansikka-amppelit kasvihuoneeseen, koskapa niissä oli vielä paljon raakileita. Mansikoita onkin kypsynyt aurinkoisten päivien ja yölämmityksen ansiosta.


Tänään kävin keräämässä nämä mansikat.


'Elan'-amppelimansikka
 Vielä jäi puolikypsiä ja raakileita.




Tämän päivän tilanne kasvihuoneessa.
Mansikoiden lisäksi paprikoita ja muutama tomaatinraakile. Lähipäivien ohjelmassa paprikoiden ja loppujen tomaattien kerääminen.


Kohta pitää laittaa mansikat kuitenkin talvehtimaan kasvimaahan. Poistan ne amppeleista ja kaivan maahan. Keväällä istutan uudestaan amppeleihin tai astioihin ja ehkä jätän osan maahankin. Minusta on kuitenkin työlästä hoitaa mansikoita maassa, kun on rikkaruohot ja rastaat riesana. Amppeleissa mansikat saavat olla rastailta aikalailla rauhassa.



Pikkulintuja on alkanut ilmestyä pihapiiriin enenevässä määrin ruokaa etsimään.

Jalopähkämön siemenet näyttävät olen lintujen mieleen.


Joko olet aloittanut lintujen talviruokinnan? Minä en vielä, tänään kylläkin puhdistin  ruokinta-automaatit valmiiksi.

perjantai 27. syyskuuta 2019

Puun päivä

Tänään 27.9. Vesan päivänä vietetään Puun päivää. Se on päivä, jolloin ihmisiä kannustetaan istuttamaan puita. Päivän tarkoituksena on myös kiinnittää huomio puiden ja metsien tärkeään merkitykseen. Suomessa puun päivää on vietetty vuodesta 2004 lähtien.

Tykkään puista kovasti. Olen myös istuttanut paljon puita. Metsään pikkuisia kuusen- ja männyntaimia, myöskin koivuntaimia.
Lapsuudenkotiini olen istuttanut puita ja myöhemmin omaan pihaani olen istuttanut puita. Kasvatan puita myös siemenistä; kasvamassa on tammen- ja sembrmännyn taimia.



 Lempipuuni on kotipihlaja. 
Kaunis kesällä kukkiessaan ja syksyllä syysväreissään...


ja myöskin talvella punaisine marjoineen. 
 Linnut saavat ravintoa pihlajanmarjoista ja käyvät myöskin ihmiselle.



Toinen lempipuuni on metsäkuusi. Talvellakin syvänvihreä  ja ainakin minusta jotenkin suojeleva ja turvaa-antava.



Valkoisin tuoksuvin kukin kukkiva tuomi on myös kovasti mieleeni. Lapsuudessani tuomi kukki usein koulun päättäjäisten aikaan ja siihen liityi kesäloman alkaminen.

Hennonvihreällä hiirenkorvalla olevat koivut ovat myös tosi kauniita.



Suomen kansallispuu on rauduskoivu.
 Valkorunkoinen koivu onkin kaunis, myös talvella kuurapuvussaan.



Haapa ei ole kaikkien mieleen. Minä kuitenkin tykkään siitäkin. Haavan lehdet havisevat kivasti ja  syksyllä haapa saa kauniin punasävyisen värityksen. 



Tämän vaahteran olen kasvattanut saadusta siementaimesta.
 Vaahteralla on kivat lehdet ja myös kaunis syysväri.



Kuvassa oikealla olevan terijoensalavan olen kasvattanut ihan vain tökkäämällä oksan maahan ja hyvin lähti kasvamaan. Terijoen salava kasvaa helposti monirunkoisekisi, siitä tulee mainio kiipeilypuu.



Männyt ovat uljaita korkeuksiin kurkottajia. Mänty on suomen yleisin puulaji.
Se voi elää jopa 600-vuotiaaksi.



Puita kannattaa halata, niistä saa voimaa 😊



Puilla on tarjottavana paljon hyvää; ne virkistävät, vähentävät stressiä, suojaavat auringolta ja sateelta, sitovat maata jne. Ja hyvin tärkeä tehtävä on hiilinieluna toiminen eli hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä.

Eläköön puut ❤

Mikä on sinun lempipuusi?