Puutarha on kotini

sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Risteytyskaktuksien ensimmäiset kukat

Nyt marraskuussa nämä pienet marraskuunkaktukset pukkasivat ensimmäiset kukkansa. Tosin viime vuoden marraskuussakin oli vähän yritystä siihen suuntaan.

Yhteen ruukkuun tulee ainakin näin aluksi yksi kukka.

Nämä kaktukset ovat siis tuloksia pölytyksestä, jonka suoritin joulukuussa 2014.

Kukintaan asti kului siis 6 vuotta.

Pölytin vaaleanpunaisen kaktuksen valkoisen kaktuksen kukalla.

Tuloksena oli valkoinen hedelmä, josta nämä jälkeläiset.

Ja valkoinen hedelmä tuotti vaaleanpunaisia kukkia.....

....jotka ovat minusta aivan samanvärisiä kuin toinen "emo".

Vai mitä mieltä olette?

Vasemmalla siis jälkeläinen ja oikealla toinen "emo".

En siis saanut ainakaan tästä pölytyksestä uudenvärisiä kukkia tuottavia kaktuksia. Mukava kokeilu tämä kuitenkin oli :).

Vielä on toiset pölytysjälkeläiset kukkimatta.

Tein siis samaan aikaan toisenkin kokeilun, jossa pölytin valkoisen kaktuksen punaisella. Ja nämä tässä ovat sen tuloksia. Tuleekohan näihinkin pelkästään jomman kumman emon värisiä kukkia, se nähdään joskus........

Tässä linkki, josta pääset lukemaan aikaisemmat postaukset tästä aiheesta.

Ja tähän lopuksi laitan vielä uusimman marraskuunkaktuksen,

joka puhkesi kirkkaanpunaiseen kukintaan.

Minusta kukissa olisi häive oranssiakin, tai ehkä vain kuvittelen.....

keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Kevään ja kesän muistot -haaste

Tässä minun kuvani haasteeseen, jonka sain Viherrin -blogista, kiitos paljon!

Haaste on lähtöisin Lappalainen etelässä -blogista. Haasteen tarkoitus on kerätä omista arkistoista kuvia keväästä ja kesästä, muistoja voi olla muualtakin kuin puutarhasta.

Tässä minun kevään ja kesän muistot tältä vuodelta:

Joutsenia huhtikuussa, tästä alkaa kevät....

Kevään kukkijoita.

Taimikasvatusta.

Omenankukkien herkkyyttä.

Juhannus.

Jäätelö kuuluu kesään!

Perämeri.

Ahkeraliisat kukkivat ahkerasti.

Tämä oli leijonankitojen kesä ♥

Siikajoki.

Vehreää ja vihreää Oulun keskustassa Hupisaarilla

Näkymä Hupisaarilta.

Piiankieliä kottikärryissä.

Ei kesää ilman pelakuita :)

Haasteeseen kuuluisi haastaa mukaan 1-5 blogikaveria, mutta koska tämä haaste on jo pyörinyt täällä pitemmän aikaa, jätän haasteen vapaasti napattavaksi hänelle ken ei ole sitä vielä saanut.

Kerro kuka haasteen aloitti. Voit myös käydä kommentoimassa Lappalainen etelässä blogin haastepostaukseen, että olet vastannut haasteeseen.

tiistai 3. marraskuuta 2020

Myrskyn jälkeen on poutasää

Eilen myrskysi ja satoi runsaasti.

Mutta aamulla oli aurinkoista ja lämmintä.

Orvokit kukkivat edelleen :)

Tämä tuoksupieluskin näyttää olevan sitkeä sissi :)

Tällaisia tuoksupieluksia kylvin toissa kesänä, mutta ötökät söivät ne kaljuiksi.

Leikkasin taimet lyhyiksi ja odotin, josko toipuvat ja ennättävät vielä kukkia. Kun eivät ehineet, vein taimet vielä varastoon kokeeksi talvehtimaan. Keväällä kaikki näyttivät kuolleilta, mutta toin ne ulos katsoakseni tapahtuuko mitään. Ja kas, yksi heräsi henkiin ja on nyt sitten kuvassa.

Yritän vielä talvettaa tämänkin.

Syysistutus, jossa on tummempaa ja vaaleampaa jotain calluna-tyyppistä kasvia sekä ahkeraliisan kanssa kukkineet muratit.

Tänään sain viimeisetkin verkotettua. Kahta omenapuuta olivat puput jo ehtineet vähän maistaa, mutta jäljet olivat niin pieniä, ettei niistä ole haittaa.

Maa on litimärkää. Tähän pitäisi istuttaa valkosipulin kynnet, mutta ei taida heti onnistua. Vieläkö ehtinevät juurtua, jos kovin kauas istutus venyy....

Poistoalesta löysin eurolla sipulipusseja. Ostin mm.pallerolaukkoja.

Tällaisia "palleroita" minulla ei ole ennen ollutkaan.

Kasvihuoneessa oli multa-astioita tomaattien jäljiltä, joten tuikkasin nämä pikkusipulit yhteen sellaiseen. Saavat asustella kasvarissa siihen saakka, kunnes tulee kovia pakkasia. Sitten siirrän astian varastoon kevättä odottamaan.

Se onkin sitten jo marraskuu ja pimein aika alkaa olla käsillä.

Pitääkin seuraavaksi alkaa laitella kausi/jouluvaloja ulos....