tiistai 31. lokakuuta 2017

Pihavieraita

Ensilumen myötä fasaanit palasivat pihapiiriin.
 Kesäaikana niitä ei yleensä näe ollenkaan.


Tämä fasaani näyttää minusta vähän oudolta. Tai oli näitä kaksikin, yksi vaan pääsi kuvaan.

Pään väritys on outo ja muutenkin tämä on jotenkin surkean näköinen. Olisikohan tämän kesän poikanen?



Rastaat ovat pihlajanmarjojen kimpussa. Bongasin myös mustarastaan.
 Mustarastaaseen pääsin tutustumaan keväällä, kun niitä ilmestyi lintulaudan tienoille. Olisikohan  tämä mahdollisesti samoja lintuja?



Orava oli yhtenä aamuna touhukas. Maisteli koristeomenapuun pieniä omenoita.


Kurre kuljettikin niitä jonnekin.
 Yhden hän tamppasi kuusen oksaan, siitä en onnistunut saamaan kunnollista kuvaa.


Maastakin on löytynyt ilmeisesti jotakin syötävää.
Talvipuku näyttää olevan oravan  yllä.



Lintujen ruokkimisen olen aloittanut talipalloilla, muuta ei ole vielä tarjolla. Pitääkin laittaa hankintalistalle ainakin auringonkukansiemeniä.


Joko sinä olet aloittanut lintujen ruokinnan ja mitä tarjoat siivekkäille?

tiistai 24. lokakuuta 2017

Talvetushuone täytetty



Sain juuri ja juuri kaikki aikomani talvetettavat mahtumaan varastoon.


Pelakuut ovat tärkeimpiä talvetettavia. Pienet pelakuut ovat sisätiloissa.

Toiseksi eniten talvetan verenpisaroita.
Takana oikealla myös sinisarja.

Vaulaa olen talvettanut kolmisen vuotta.
 Tämä on pistokas alkuperäisestä.

Hortensia on hyvä talvehtija.
 Tänä kesänä hän teki vain yhden pienen kukan ja senkin vasta nyt syksyllä.

Lumihiutaletta en ole ennen talvettanut.
 Onko kellään tietoa, mahtaako mennä talven yli?

Kelta-apinankukkaa on useammassa astiassa.
 Tämä on varma tapaus, ainakin osa juurista säilyy hengissä.

Ruukkuruusuja on parissa astiassa.

Luin, että ananaskirsikan voi talvettaa. Leikkasin pienemmäksi ja toin kasvarista varastoon. Jospa menisi talven yli ja jatkaisi kasvua ensi kesänä. Yhtään hedelmää ei ehtinyt valmistua tänä kesänä.

Joitakin yrttejä on myös talvetuksessa, mm. minttua ja  laventeli. 

Tässä oli tärkeimmät talvetettavat. Lisäksi on muitakin kokeiluja.
 Tässä talvetushommassa on tainnut ns. mopo karata käsistä..... 
 Pitäisi vaan raakasti jättää osa kasveista ulos ja talvettaa vain tärkeimmät. 


Keväällä hankkimani daalian juurakot ja gladioluksen mukulat ovat vielä laatikoissa.
Pitäisiköhän nämä "säilöä" paremmin vai menevätkö ihan näin?


Puutarhahommelit alkaa ulkona olla onneksi tehtynä.
Oksien ja risujen raivausta olisi, mutta ne ehtii joskus myöhemminkin.....
On mukavaa päästä lepotauolle, en varmaan jaksaisi ympäri vuoden innostua puutarhailusta.


perjantai 13. lokakuuta 2017

Lokakuinen kasvimaa

Kasvimaalta olen poistanut kokonaan tähän mennessä vain valkosipulit.  Ränsistynyttä salaattia ja ruohosipulia löytyy, mutta suurin osa on syötävää tavaraa ja pärjäävät näin syksylläkin vielä maalla.


Osa purjoista on kasvanut vahvoiksi ja osa jäänyt  heiveröisiksi.



Ero johtuu siitä, että keväällä kokeilin purjon taimien koulimista rullalle.
Rullataimet olivat jo maalle istutettaessa pienempiä kuin normaalisti koulitut taimet.

Rullakoulinta 1.4.2017
Osan koulin kuitenkin varmuuden vuoksi normaaliin tapaan ja nämä kasvoivat jo taimina huomattavasti isommiksi.

Normaalikoulinta 1.4.2017

Kokoero korostuu vielä enemmän nyt syksyllä; vasemmalla kaksi ensimmäistä ovat purkista ja sitten kolme seuraavaa rullasta.



Lehtikaali voi hyvin ja on tuottanut satoa mukavasti. Olen kuivannut lehtiä ja kuivauksen jälkeen murentanut hienoksi. Tätä murua on mukava lisätä ruokaan kuin ruokaan.



Minulla on myös violettia lehtikaalta, mutta tätä en ole tullut käyttäneeksi.



Siemenvarastoista löysin pussin mizunan eli japaninkaalin siemeniä ja kesällä sitten kylvin niitä.
 Tämä on ennestään minulle outo kasvi. Netistä oli aikomus etsiä tarkempia tietoja mizunasta, mutta asia jäi ja jäänyt on myös mizunan käyttö. 

Hyvinvoivalta vielä näyttää ja varmaan olisi vielä käyttökelpoistakin.

Porkkanoita on syöty, mutta suurin osa on vielä maassa.
Porkkanaa on vielä melkoisesti, joten ajattelin kokeilla tehdä porkkana-omenasosetta, koska omppujakin vielä piisaa.



Kasvimaalta poistuessani huomasin jotain punaista pilkottavan viereisessä kukkapenkissä. Asiaa lähemmin tutkittuani huomasin salkoruusun avanneen ensimmäisen nuppunsa. Viime vuonna kylvin salkoruusun siemenet ja odotin sen kukkivan tänä kesänä, mutta ei tehnyt muuta kuin suuria lehtiä. Nyt olis sitten nuppuja, mutta tuskinpa ne enää ehtivät avautua. Ja salkoruusuhan on kaksivuotinen, niin ettei nämä taida enää ensi kesänäkään kukkia.

Kaunis on kukka!

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Me kukitaan vielä

Tänään on taas satanut. Syyshommat ulkosalla eivät edisty juuri lainkaan, kaikki on niin märkää, ettei innosta koskea kasveihin eikä maahan. Eilen oli poutaisempi sää, ja kiertelin kuvaaamassa vielä kukkivia kesäkukkia.
Lämpöisen syksyn ansiosta monet kesäkukat kukkivat vaikka on jo lokakuu.

Vaaleanpunainen daalia on vielä aukaissut uusia kukkia.
 Muissa daalioissa kukkia ei enää näy.



Gladiolukset kukkivat myöhään tänä kesänä, ja tässä yksi mattimyöhäinen availee nuppujaan.



Verenpisarat tillikoivat talvetuksen jälkeen kauan ja kukinta pääsi kunnolla vauhtiin vasta elokuussa. 


Nyt olisi vielä paljon nuppuja avautumassa.



Krassit ovat hengissä, koska yöpakkasia ei ole ollut.
Jaksavat vielä kukkiakin.



Keijunmekko pajukehikossa on vielä voimissaan.
Olen ajatellut siirtää koko tornin ulkoeteiseen, kunhan pakkanen uhkaa, ja yrittää viedä sen talven yli.



Maurinmalva on kukkinut ahkerasti.
Kasvatin tätä ensimmäistä kertaa. Ihana kasvi ♥
Siemenet ovat peräisin Selätön puutarhuri -blogista, kiitos Maatuska.



Pelakuutkin ovat vielä ulkona.
Varasto on raivattu talvetusta varten ja nyt olisi jo korkea aika päästä heidän talviteloille.



Kehäkukissa on paljon nuppuja.
Kukinta alkoi aika myöhään, taisi kylvö luiskahtaa kesäkuun puolelle.


Oranssi on minusta ihanan pirteä väri, varsinkin syksyllä tykkään tästä väristä.


Kunpa vielä tulisi aurinkoisia lämpimiä päiviä!