maanantai 25. marraskuuta 2019

Kirjasta korttitelineeksi

Vanhoista kirjoista voi tehdä kaikenlaista. Netistä löytyy ohjeita monenmoiseen askarteluun, esim. enkeleistä löytyy useampaakin erilaista ohjetta.

Minä innostuin kokeilemaan korttitelineen tekemistä.  Tämä on helppo tehdä. Siihen tarvitaan kirja, joka joutaa askartelumateriaaliksi.



 Etsin kirjasta keskikohdan ja aloin taittelemaan sivuja keskellepäin.
Laitoin myös hieman liimaa sivujen väliin sidontakohtaan, jotta sivut pysyvät paikallaan.



 Kirja taiteltuna.



 Kirjankannet päällystin liimaamalla niihin joulupaperia.
  Ulkopuolen jätin päällystämättä, koska se on valmiiksi joulunpunainen.



Askartelin myös muutamia joulukortteja kierrätysmateriaaleista ja kokeilin 
miten ne asettuvat telineeseen.


Saapa nähdä tuleeko telineeseen tänä jouluna kortteja...... miten lakon kanssa käy....


torstai 21. marraskuuta 2019

Kuusi kuvaa kesästä

Sain tämän mukavan haasteen Elinalta Aina jokin kasvaa -blogista. Kiitos paljon. Haaste  on lähtenyt liikkeelle Tuplasti terapiaa -blogista.
Siispä aloin tutkimaan kesän aikaisia otoksia ja valikoin nämä kuusi kuvaa.



Juhannuskokko on yksi kesän viettoon liittyvä tärkeä perinne.
Sen poltamme lapsuudenmaisemissa säiden salliessa.



 Keskipäivänkukat ovat lempikukkiani.
Viime kesänä kasvatin niitä taas parin vuoden tauon jälkeen.



Ensimmäiset koristelaukkani kukkivat viime kesänä.
Ihastuin niihin ja istutin syksyllä lisää.



 Tarhapioni 'Rosea Plena' kukki viime kesänä jo kahdella kukalla (toissakesänä vain yhdellä). Tämä on poistoalesta ostettu, joten olen iloinen että lähti kasvuun :)



Kasvihuoneen sato on tärkeä osa kesää.
Itsekasvatetut tomaatit, paprikat ja kurkut ovat ihan parasta :)



Parhaimmaksi muistoksi valitsen ihka ensimmäisen kirsikkani ('Schedraja'), joka kukki ja tuotti satoa ensimmäistä kertaa viime kesänä.



Mikäli haastetta eivät ole saaneet Selätön puutarhuri -blogi ja Lopotin toimelan pihaunelmia -blogi, haastan heidät.


Kuusi kuvaa kesästä- haaste:

Tämän vuoden teema on paras.
Julkaise kuusi kuvaa kesästä ja kerro mikä niistä on se parhain. 

Siis yksinkertaisuudessaan paras muisto, hetki, loppuun saatu projekti, valokuva yms.
Mikä vain sinusta on se paras muisto.

Haasta yksi tai useampi blogi
Ilmoita Tuplasti terapiaa-blogiin osallistumisesi
ja että saako siellä julkaista valitsemasi parhaan muistosi kuvan tulevassa koonti-postauksessa.
Kerätään parhaat muistot yhteen postaukseen.


perjantai 15. marraskuuta 2019

Sisällä kukkii

Ulkona ei ole pitkään aikaan kukkinut mitään, mutta onneksi sisällä kukkii jotain.


Marraskuun kaktukset aloittelevat kukintaa. 
Tämän olen laittanut pistokkaista kasvamaan pari vuotta sitten.


Vuosi sitten hankkimani orkidea on alkanut nyt kukkimaan toisen kerran. Nämä perhosorkideat ovat yllättävän helppoja kukkimaan uudelleen.




 Pistokkaista kasvattamani santpauliat (yllä ja alla) kukkivat nyt ensimmäistä kertaa. Laitoin monta lehteä ruukkuun ja kun hyvin lähtivät kasvuun, niin tuli vähän turhan tiheät.

Tämän kukat ovat näin pimeän aikaan haaleat, normaalisti ovat luumunpunaiset.


Soilikissa on yksi kukka jäljellä.
Minulla ei tahdo soilikit menestyä. Mikähän on niiden menestymisen ehto?
Moneskohan pistokas tämä on alkuperäisestä? Olen aina laittanut pari lehteä uudelleen juurtumaan, kun soilikki alkaa näyttää menehtymisen merkkejä. Tällä tavalla olen saanut pidettyä tätä hengissä.



Tämä on kevätkaktus, joka jostain syystä teki yhden kukan näin marraskuussa.


Kukkiiko sinun kodissasi jotain?


perjantai 8. marraskuuta 2019

Se rupes talveksi

Lunta ja pakkasta on ollut jo ainakin viikon verran.  Parina yönä pakkasta on ollut noin -17 astetta.



Ensin oli suojasäätä ja sitten pakkasta, niin kuistin katolta valunut lumi jäätyi hauskaksi lipaksi.


 Pikkulinnut ovat käyneet ahkerasti ruokinnalla, enimmäkseen tinttejä ja pikkuvarpusia.


Tintit ovat välillä koputelleet jäätyneitä koristeomenapuun omppuja.

  
Muutama punatulkku on käynyt harvakseen.


Ukkofasaani on käynyt päivittäin nokkimassa ruokinta-automaatin alusen.
Yhtenä päivänä hän lennähti tutkimaan myöskin pikkuomppuja.



Eräänä aamuna huomasimme metsäkauriin hölkyttelevän pihaan ja suunnnistavan omenapuuta kohti. Sain kuvattua kaurista hyvin ikkunasta, sillä  koristeomenapuu ei ole kaukana ikkunasta. 


Maahan on tippunut  omppuja ja niitä hän kaivoi esiin ja söi nälkäänsä.
 Omput ovat jäätyneitä, mutta aikansa jauhettuaan sai syötyä.


Välillä omppu napataan myös puusta. Oksat ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa.
Hän on nyt omenapuun löydettyään käynyt joka päivä.


Omenapuut ja muut tärkeät on verkotettu, joten ehkäpä hän ei kovin suurta vahinkoa saa aikaiseksi. Kunhan ei isompaa laumaa ilmesty.



Oravia on välillä kolmin kappalein vilistämässä. 
Ja hämärän tultua rusakoita.  


Myöskin kaksi risulintua on muuttanut pihallemme.
 Tein nämä viime talvena, kun väkerrin silloin risutöitä.



Koristeomenapuuhun on sytytetty ledit ja pallot ovatkin omasta takaa.


Valkoinen maa valostaa mukavasti maisemaa. Ainakin lähipäivinä näillä korkeuksilla sää näyttäisi pysyvän pakkasen puolella.