sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Pikkusiilin kotiinpaluu

Helmikuussa kirjoitin pikkusiilistä, jonka löysin pihaltamme lokakuussa ja joka pääsi talveksi jatkohoitoon. Pikkusiili kävi siis Korkeasaaren villieläinhoitolassa horrostamassa. Siilienhoitaja toimitti hänet sinne muutaman lajikaverinsa kera, koskapa lähempää hoitopaikkaa ei löytynyt.
Tämä on poikasiili, kutsuttakoon häntä nyt vaikka Pojaksi. Oikeastaan enää ei voi puhua pikkusiilistä, sillä hän painoi nyt kotiutettaessa vajaa 900 g.

 
Ottaessani Pojan kuljetuslaatikosta hän puhkui "uhkaavasti"  ja maahan laskettuani asettui piikkipalloksi, jossa asennossa vietti pitkän tovin.  Sitten kerä varovasti avautui...... Ensin Poika pyöriskeli ruusupensaan juurella kuin turvaa siitä hakien.

Puolustusasennossa
Missähän minä olen ??
Jokohan uskaltaisi lähteä ??
Kyllä varmaan........

Mihinkähän päin tästä suunnistaisi......

Ja niin Poika kipitti terassin alle. Toivottavasti hän löytää puolison, niin pääsee perhettä perustamaan. Tai ainakin kavereita. Viime kesänä tässä pyöri muutama siili. Toivottavasti horrostaminen luonnossa on onnistunut, vaikka talvi oli vähäluminen.
Onnea matkaan Poika!
Siilit ovat sympaattisia eläimiä.
Mikäli siiliasiat kiinnostaa niin netistä löytyy tietoa seuraavilta sivuilta: http://www.siilikiikarissa.fi/ .

4 kommenttia:

  1. Onpa varsinainen matkailija. Tunnistikohan kotimaisemat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ei me taideta paljonkaan eläinten sielunelämästä tietää.

      Poista