lauantai 12. joulukuuta 2015

Kranssi ja pitko sekä amaryllis

Kuusenhakureissulla keräsin myös havuja sekä mustikanvarpuja joulua varten.

Männynhavuista ja mustikanvarvuista tein kranssin, somisteeksi pelkkä valkea nauha.


Näin se kävi

Männynoksista kietaisin ympyrän, johon sidoin lisää männynhavuja sekä mustikanvarpuja.


Kuusen- ja männynhavuista tein tällaisen pötkylän, jota minä nimitän pitkoksi.


Ja sen tein tällä viisiin

Pajukeppi, johon sidoin molempia havuja sekaisin. Koristeeksi rusetti ja käpyjä.

Nyt on sitten talon toisessa ovessa kranssi ja toisessa pitko.


Tällaisen ihanuuden hankin poistopöydästä eurolla. 

Tähän vanaan tulee neljä kukkaa.



Mulla onkin kumma tapa hankkia kukan"raatoja" ( kun halvalla saa :D )  ja yrittää sitten elvyttää niitä.   Tämä kyllä ylitti odotukset :)


maanantai 7. joulukuuta 2015

Kuusenhakureissu

Itsenäisyyspäivänä kävimme kuusenhakureissulla lapsuudenmaisemissa.


Lunta ei ollut haitaksi asti.


Hirvien jälkiä oli paljon ja nämä ovat hirvien makuupaikkoja. Itse hirviä ei kuitenkaan näkynyt, mutta makuupaikkojen jäljet olivat tuoreita (tiesi mieheni).

Tässä on kolmen hirven makuupaikat.


Kun olimme aikamme tarponeet edestakaisin ja etsineet sitä täydellistä kuusta, molempia osapuolia tyydyttävä kuusi löytyikin lopulta.

Tässä hän on valmiina lähdössä koristamaan kotiamme jouluna.


Aurinko oli laskupuuhissa poistuessamme metsästä kuusen kera.

Aurinko näyttäytyi noin neljän tunnin ajan.

Hyvät joulukuusen hoito-ohjeet löytyy täältä.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Joulukuisessa puutarhasssa

Tänään oli hiukan lunta ja vähän pakkasta.

Aurinko nousee


Fasaanikanat "orrella"


Tiaiset käyvät ahkerasti liuntulaudalla


Oravakin on löytänyt auringonkukansiemenet


Vielä on jotain punaista puutarhassa


Aurinko paistaa matalalta


Talventörröttäjä: palava rakkaus


Fasaani jättää hauskoja jälkiä


Näitä jälkiä on paljon (onneksi omenapuut on suojattu)


Risulinnut paljussa, josssa kesällä kukki kehäkukkia                


Aurinko laskee


Pieni kajo jäljellä


Sininen hämärä

Tällainen oli puutarha tänä joulukuisena päivänä. 


lauantai 28. marraskuuta 2015

Valoa pimeyteen

Syksyllä leikkasin mustaherukasta turhat oksat pois ja niitä tulikin kolmesta pensaasta melkoinen kasa. Mietin, josko näistä saisi jotain tehdyksi, kun olivat pitkiä ja taipuisia. 

Kranssin halkaisija on noin 60 cm.

Niinpä sitten aloitin ison kranssin kiertämisen. Kuluneella viikolla hankin led-valot ja kiedoin ne vielä kranssiin ja siten kranssi valmistuikin sopivasti 1. adventiksi.



Kranssin ripustin ulos seinälle.

Pimeän aikaan kuvattuna.


Sain tässä väriävaihtavan tuoksukynttilän, mutta tuoksu oli liian voimakas sisällä poltettavaksi, joten laitoin sen lyhtyyn ja ulos. Siellä onkin pimeässä kivan näköinen, kun vaihtaa väriä.




Kynttilälyhdyt ym. elävän liekin sisältämät valonlähteet ovat mielestäni rauhoittavia ja parhaita. Toki sähköiset jututkin ovat kauniita ja niitä on minullakin useassa paikassa, mutta niiden valo on kuitenkin erilaista.


Valoa pimeyteen tuo myöskin adventiksi sopivasti auennut amaryllis.

Yksi hujoppi vana, jossa on kaksi kukkaa ja kolmas nupulla.

Tämä on viimevuotinen sipuli, jolloinka kasvatin amarylliksen itse. En yleensä ole saanut amarylliksiä kukkimaan uudelleen, joten tämä tapahtuma on siinäkin mielessä erityinen.

Huomenna onkin sitten ensimmäinen adventti. Valoisaa adventin aikaa kaikille!



torstai 19. marraskuuta 2015

Kaktuksesta raatokukaksi

Ostin kirpparilta jokin aika sitten tämän kasvin, lapussa luki "kaktus". Oli minusta vähän erikoisen näköinen kaktukseksi, mutta ajattelin sen olevan jotain harvinaisempaa laatua ja niinpä kaktus sai uuden kodin.


Lokakuussa alkoi näkyä pientä nupuntynkää ja mielenkiinnolla odotin minkälainen kukka sieltä ilmestyy. Nupusta kasvoi iso ja kolmiomainen (harmi kun se jäi kuvaamatta). Kun kukka sitten aukesi olin ihmeissäni: onpa oudonnäköinen kukka kaktukseksi ja hajukin oli tyrmäävä.


Tulin siihen tulokseen, ettei ole minkään sortin kaktus vaan ihan joku muu. Aikani netissä seikkailtuani löysin vastaavan näköisen "kaktuksen" kukkineen ja sen sanottiin olevan raatokukka, tarkemmin sanottuna purppuraraatokukka (Stapelia grandiflora).


Kukka on ihan kaunis, mutta haju on todellakin kuin jollakin raadolla, onneksi haju ei levittäydy laajalle. Täytyy myöntää, että pettymystä oli ilmassa, kun odotin jonkinsortin yönkuningatarta, joka sitten paljastuikin raatokukaksi :D


lauantai 14. marraskuuta 2015

Fasaanit liikekannalla

Fasaanit ovat palanneet pihapiiriin, kesällä niitä ei näkynytkään kuin joskus vilaukselta jossain. Varsinkin nyt marraskuun puolella on ollut yllättävän paljon fasaaneja liikkeellä.

Viime syksynä pihalla harppaili pari kukkoa ja nyt tällä viikolla oli parhaillaan kuusi kappaletta kukkoja yhtäaikaa näköpiirissä.

Lintulaudan alukset nokitaan tarkasti.

Tämä herra lennähti lintumökin katolle tähystämään.

Höyhenpuku on korea.

Fasaanikanoja on parhaillaan ollut kymmenkunta yhtäaikaa näköpiirissä, mutta olleet sen verran hajallaan, etteivät mahtuneet yhteen kuvaan.

Harakka pyrkii apajille mukaan.

Tämä rouva tuli killistelemään ihan ikkunan alle.

Mitäs siellä ikkunan takana oikein puuhataan?

Näiden touhuja on mukava seurata. Näyttäs vähän siltä, että kukot hallitsevat ruokailua ja jos kanat tulevat liian lähelle niin nokkaisu tulee.


Sen verran näitä nyt on, että jätöksiäkin saa olla haravoimassa jotta lintulaudan alus pysyy siistinä.


Lintulaudalla käy myös melkoinen hyörinä, kun pikkulinnut ruokailevat vähän ylempänä.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Kaktusuutisia

Helmikuussa kirjoitin siitä, että kaktusten risteyttäminen onnistui.

Tässä kuvassa vaaleanpunainen kaktus on pölytetty valkoisella kukalla. Hedelmä on kasvanut helmikuusta ja muuttunut valkoiseksi. Jännää, että vaaleanpunainen kaktus tuottaa valkoisen hedelmän.


 Vaaleanpunaisessa kaktuksessa on kaksi pallukkaa. Pallukoiden vieressä on myös nuppuja.

Vaaleanpunainen kaktus pölytetty valkoisella kukalla.


Valkoisella kaktuksella ei mene yhtä hyvin. Tässäkin oli kaksi hedelmää tulossa, mutta kesällä huomasin, että niitä olikin enää vain yksi. Toinen pallukka oli kadonnut jonnekin. Tämä kuva on otettu syyskuussa, ja silloin huomasin, että tämä oksa oli kuivunut juuresta ja oli jo vähän jo "allapäin". 


Lokakuussa katkaisin sitten oksan lopulta pois ja laitoin vesilasiin. Saapa nähdä pysyyko hengissä kevääseen? Silloin olis tarkoitus avata hedelmät ja katsoa, onko siemeniä kehittynyt kylvettäväksi.

Valkoinen kaktus pölytetty punaisella kukalla, tulos vaaleanpunainen hedelmä.



Valkoisen kaktuksen jäljellejääneeseen haaraan on nyt tulossa muutamia kukkia.


Kaksi muutakin lehtikaktusta on aloittamassa kukinnan nimensämukaisesti nyt marraskuussa.


Marraskuun kaktuksia nämä varmaankin ovat.


On se kiva, että tänä pimeänä aikanakin kukkii jotain.