Kätevä orava

Kyllä orava on kekseliäs kaveri. Tässä kurrekuvia eri päiviltä.

Jatkoin siemenautomaatin ripustinta, jotta se tulisi kauemmas rungosta, eikä orava yltäisi siihen...

 mutta hyvin näyttää yltävän, 

tosin vähän vaivalloisempaa on siementen hakeminen...

ja ehkä ruokailusento ei paras mahdollinen.

Isoon ruokinta-automaattiin ei ole "siltoja" ja sen pinta on liukas...

mutta parin putoamisen jälkeen homma sujuu jo...

...ehkä vähän ahdasta kuitenkin.

Maahan varisee paljon siemeniä.....

ja sieltä ne joutaakin oravan napostella... 

ihan kaverinkin kanssa.

Välillä pitää tietenkin ...

laittaa siemeniä talteen pahan päivän varalle...

noin, tallessa on!

Ja kappas, fasaani tuli samoile apajille.

Vähän tässä kyräillään toisiaan, ja hetkeä myöhemmin orava katsoi parhaaksi lähteä.

No niin, lintujen tunnistaminen on nyt kasvanut fasaanilla. Lyhyt on vielä lintujen tunnistuslista. Ehkäpä kohtapuoliin tunnistaminen vilkastuu, kun muuttolinnut alkavat palailla....

Hyönteisistä

Viime aikoina on ollut eri medioissa esillä hyönteisten huolestuttava vähentyminen. Myös täällä blogeissa on havahduttu asian tärkeyteen. Ajattelinpa minäkin sitten kirjoittaa muutaman sanan.

En ole suunnitelmallisesti istuttanut hyönteisiä houkuttelevia kasveja, mutta niitä kuitenkin puutarhastani löytyy. Pitääkin kasvihankinnoissa alkaa kiinnittämään huomiota ötökkäystävällisyyteen, siis kasveihin jotka kutsuvat pölyttäjiä.

Perhosten toukille löytyy ravintokasveja tontin ulkopuolelta,  mm. nokkosia. Tontin ulkopuolella kasvaa runsaasti pajuja, joten  niiden kukinnot ovat hyvä mesilähde pölyttäjille aikaisin keväällä. Samoin risuja ja muuta pöheikköä löytyy tontin ulkopuolelta hyönteisten asunnoiksi. Eikä omakaan piha loppujen lopuksi niin kovin siisti ole ;)

Kaivelin sitten perhos- ja hyönteiskuvia tietokoneen uumenista nähdäkseni missä kasveissa olen niitä pihallamme havainnut.

Yllätykseksi huomasin erilaisten samettikukkien olevan perhosten suosiossa, vaikka niitä ei mainita "perhosmagneeteissa". Mutta keltainen väri sitten varmaan houkuttelee.
Netistä nimittäin luin,  että perhoset löytävät kasvit tuoksun ja värin perusteella. Päiväperhosia viehättää keltainen, violetti ja sininen. Yöperhoset suosivat valkoisia ja vaaleita kukkia.

Amiraaliperhonen samettikukassa.

Neitoperhonen samettikukassa.

Herukkaperhonen samettikukassa.

Nokkosperhonen ja suruvaippa samettikukassa.

Nokkosperhonen kevättähdellä.

Lapinnauhuksesta (ja varmaankin myös muista nauhuksista) perhoset
 näyttävät tykkäävän.

Myös erilaiset pörriäiset nauttivat lapinnauhuksen antimista.
Perhoset ja pörriäiset eivät välttämättä tykkää samoista kasveista.

Pensasruusujen kukkiessa niissä pörrää paljon kimalaisia.

Myös kukkakärpäset ovat tärkeitä pölyttäjiä.
Tässä kukkakärpänen kehäkukasssa.

Kukkakärpänen sinisievikissä.

Tämä on jonkin sortin kiitäjä. Pitkä imukärsä on kätevä meden imemiseen.

 Muistan, että hän pörräsi tuolloin vain verbenoissa.

Mm. tällaisia ötökkäotoksia löytyi. Kaikkia ötököitä ei ole tullut kuvattua eikä kaikkia tule huomioituakaan. Pitäisikin alkaa kiinnittää enemmän huomiota hyönteismaailmaan.

Kliivian poikaset uusiin multiin

Viime keväänä kirjoitin kliiviaan kukinnan jälkeen muodostuneesta mollukasta, josta sitten löytyi pikkuvauvoja, siitä täällä.


Kuvasarja poikasten kehityksestä:

 Vauvat istutettuna 7.4.2018.

      Kaksi poikasta pukkaa vihreitä lehtiä.    16.6.2018  

 Kasvua on tapahtunut.  28.9.2018

Kolmesta poikasesta pienin ei alkanut kasvamaan.

  Mullanvaihdon aika.   21.2.2019

 Juuretkin löytyy.

Kumpikin pääsi nyt omaan purkkiin. 

Toivottavsti kehitys jatkuu...

Äiti-kliivia on vähän vaikeukissa. Jokin aika sitten huomasin siinä villakilpikirvoja ja niitä olikin jo ehtinyt tulla runsaasti. Vein kliivian eristyksiin ja upotin multaan Provado-torjuntapuikkoja ja kirvat näyttäs häipyneen. Nyt pitää olla tarkkana, etteivät kirvat villiinny uudestaan. Ehkä olisi ollut viisainta hävittää koko kasvi, mutta en raskinut kun on minulle rakas kasvi.

Nämä viheliäiset villakilpikirvat tulivat erään kasvin mukana ja niitä on sitten putkahdellut esiin muissakin kasveissa 😠😟.

Toivottavasti pikkuiset säästyvät näiltä  pedoilta.

Siemenlaatikon penkojaiset

Tämä siemenlaatikko sisältää kesäkukkien siemeniä. Olen päällystänyt  kenkälaatikon siemenpusseilla sisällön kuvaamiseksi.

Kävin sisällön läpi ja poimin sieltä kesäkukkaehdokkaat kylvöjä varten.

 Laatikko sisältää tosivanhoja, vanhoja ja uudempiakin kesäkukkien siemeniä.

Kehäkukkia aion kylvää pienen tauon jälkeen, suorakylvö.

Esikasvatukseen samettikukkia, helppoja ja varmoja.

Auringonkukkia tulee pitkän tauon jälkeen, lyhyt esikasvatus on tarpeellinen,

 jotta ehtisi kukkia ennen halloja.

Pitkästä aikaa aion kylvää myös tuoksupielusta, lyhyt esikasvatus on hyväksi.

Ruusupapua laitan ensi kesänäkin, lyhyt esikasvatus. 

Kanarianköynnöskrassi on kiva, lyhyt esikasvatus.

Aion myös vielä kokeilla hyasinttipapua, vaikka viime kesän kukinta oli pettymys,

esikasvatus on hyvä aloittaa maaliskuussa.

 Tuoksuherneitä aion kokeilla nyt "tosissani". Tämän kanssa en oikein onnistu, olisko hyviä vinkkejä?

 Tilasin myös uuden tuoksuhernesiemenpussukan, joka sisältää viittä erilaista lajiketta. Tarvitsee lyhyen esikasvatuksen. 

 Ihan uusi tuttavuus tulee olemaan lääkärinkukka.  Valkoisten kukkien sanotaan tuoksuvan ihanasti iltaisin, houkuttelee perhosia ja kimalaisia. Lyhyt esikasvatus. 

Piiankieltä on ollut joskus ja nyt laitan uudelleen, suorakylvö.

Kylvöihin valikoitui näköjään useaa keltaista, vaikka en oikein keltaisten kukkien ystävä olekaan.

Sitten on vielä penkomatta toinen kesäkukkasiemenlaatikko, joka sisältää itsekerättyjä siemeniä. Sieltä tulee kylvöön ainakin köynnös- ja pensaskrassia.

Kevään kaipuu -haaste

Sain tämän haasteen Annelilta Pihakuiskaajan matkasssa -blogista. Oli mukavaa päästä selailemaan kevätaiheisia kuvia. Kiitos Anneli haaasteesta!
Alunperin haaste on lähtöisin Tiiulta  Puutarhahetki-blogista. Haasteen tarkoituksena on laittaa postaukseen itselle merkityksellisiä keväisiä kuvia, kuvat voivat olla muutakin kuin kukkia ja puutarhaa.



Taimien kasvatuksella alkaa minun kevääni. Niitä riittää ikkunalaudoille, pöydille jne. Taimien kasvatus on antoisaa puuhaa.

Kesäkukkia.

Tomaatit ovat tärkeimmästä päästä kasvatuslistalla.

Sykähdyttävimpä keväänmerkkejä minulle ovat maasta ponnistavat sipulikukat.

Ensimmäisinä krookukset.

Sitten seuraa scillat eli idänsinililjat

ja  kevättähdet

sekä helmililjat.

Narsissit viihtyvät pihallani, mistä olen iloinen.

Sen sijaan tulppaanit eivät viihdy, mistä olen hieman harmissani.

Silmujen kehitystä on mukava seurata.

Vaahterassa on kauniit silmut.

Siilien heräämistä talven jälkeen odottelen aina vähän jännityksellä että ovatko selvinneet hengissä. Viime syksynä siilejä ei ilmestynyt ruokinnalle, joten  ilmestyyköhän heitä nyt keväälläkään??

Nämä piikkipallot ovat sitten söpöjä ♥

Lintujen paluu muuttomatkalta on myös merkittävä keväinen asia. Miten mukavaa onkaan kuulla sirkutusta ja liverrystä!

Kirjosieppo?

Keväinen kahvihetki terassilla auringon paisteessa; sitten taas jaksaa jatkaa keväisiä hommia!

Elämän pieniä onnenhetkiä :)

Kyllä kevät on ihanaa aikaa ♥

Tässä vielä haasteen säännöt:

- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki-blogista)

- tee postaus sinulle rakkaimpien keväisten kuvien kera

- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan

- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Kevään kaipuu -postauksen kommenttikenttään.

Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki , jotta löydän ne.

En tällä kertaa haasta ketään, mtta ken ei vielä ole saanut haastetta, tästä voi napata sellaisen.

Risuamppeli ja kimppukehikko

Koivunrisuja piisaa. Ensimmäistä kertaa kokeilin tehdä risuamppelin.

Tässä valmis amppeli odottaa ulkona kesää. Jostain pitää vielä kehittää kannattimet.

Amppelin teko ei ollutkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin.

Ensin tein risuista pitkää pötkylää lisäämällä siihen aina risuja. 

Sidoin pötkylän kätköistä löytämälläni kuparilangalla.

  (Olisin voinut käyttää normaalia ohutta sidontarautalankaa,

 mutta lankaa menee paljon ja hyvin ajoi asiansa jämä-kuparilankakin). 

Pötkylän pään sidoin tiukalle tullalle rautalangoilla. 

(Ihan kuin olisi toukkia nuo koivun urvut) :D

Homma etenee samoin kun risupesän teossa: pötkylää kierretään ympyräksi

 ja  sidotaan tiukasti rautalangoilla paikalleen. 

Samalla ympyrää levennetään.

 Rautalankoja joutuu lisäämään amppelin levetessä.

Tältä näyttää sivusta katsottuna.

Välillä pitää tehdä lisää pötkylää ja taas kierretään

 niin kauan kuin saavuttaa halutun korkeuden.

Tällä valmiilla pötkylällä oli minusta helpompi tehdä risuastia,

 kuin sillä, että sidotaan ja samalla lisätään risunippuja.

********

Ostin tulppaaneja ja päätin kokeilla tehdä niille kimppukehikon risuista.

 Risuista sidoin ympyrän.

 Lisäsin risuja myös ristikoksi ympyrän keskelle.

 Tein suunnilleen maljakon kokoisen.

 Pyörittelin, kunnes tuntui asettuvan hyvin 

ja kiinnitin kehikon teipillä maljakkoon.

  Sitten asettelin tulppaanit kehikkoon ja lisäsin myös

 muutaman koivunoksan.

Hyvin tulppanit asettuivat kehikkoon ja pysvät siinä ilmavasti.

Hyvää viikonloppua!