Lisää huonekasveja

 Tämä peikonlehti (Monstera deliciosa) on laitettu kasvamaan liian isoksi käyneen peikonlehden latvasta. Tämäkin alkaa olla kohta liian iso. Uusi katkaisu tiedossa.

Hienohelma  (Asparagus densiflorus) on vuoden takainen ostos. Talviaikaan varistelee aina kuivuneita "neulasia", ei ilmeisesti ole optimaaliset olosuhteet.

Lajike on muistaakseni 'Sprengeri'

Viime keväänä vaihdoin isompaan ruukkuun ja nyt meinaa jo pullistella ulos siitä.

Jukkapalmu (Yucca elephantipes)  ja kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis)  ovat pitkiä hujoppeja.

Tämä jukkapalmu on kasvatettu myöskin vanhemman yksilön latvasta. Ja tämäkin on kerran katkaistu noin puolesta metristä, josta on alkanut uuden kasvun. Talvella alimpia lehtiä kellastuu ja kuivuu pois. Viime keväänä juurelta putkahti esiin myös poikanen. 

Vasemmalla jukkapalmu ja oikealla kiinaruusu

Kiinaruusun kasvatin aikoinaan pistokkaasta. Ja tämä tässä on ties kuinka mones pistokas ensimmäisestä kasvista. Tästä pitäisi muotoutua vähitellen pieni puu.

Tämän ruusun lehdet ovat isokokoiset. Joskus on ollut kaupasta ostettu kiinaruusu ja siinä on ollut pienemmät lehdet. Vuosiin en ole saanut kiinanruusua kukkimaan, joten en oikein edes muista, millainen kukka tässä on.

Mitä hän tahtonee kukkiakseen?

 Seuraavana on huonekuusi (Araucaria heterophylla), jonka hankin jokunen vuosi sitten joulun jälkeen (aleostos tietenkin :D). On viihtynyt yllättävän hyvin ja tämäkin on kasvanut jo hyvänkokoiseksi.

Jos tästä joulukuusen sais....

Sitten pitkälehtisiä lehtikaktuksia, (Epiphyllum jotain). Ensimmäinen on ostos kirpparilta monta vuotta sitten. On meinannut hävitä kokonaan monta kertaa. Olen aina ottanut uuden pistokkaan ennenkuin on kuollut kokonaan ja tämä tässä on nyt pisimmälle kasvanut ja vielä hengissä.

Toinen on parin vuoden takaa, työpaikalta napsaistu pistokas. Tämä on kasvanut hyvin tähän saakka.

Ei hajuakaan, että mitä nämä mahtais tarkemmin määriteltynä olla. Kukan väristäkään ei ole tietoa. Jospa joskus koittaisi se päivä, että näkisi näiden kukkivan. Onko kellään vinkkejä näiden kasvatukseen ja kukittamiseen?



Tämä on tietääkseni tulitikkukaktus, (Hatiora salicornioides). Tuli aikoinaan joulukoristeen mukana, oli silloin minikokoinen. Kukkinut tämä ei ole koskaan ja talviaikaan tiputtelee "tikkuja". 

  Hauskannäköinen tikkukasa, mitenkähän tämän saisi kukkimaan?

Onneksi valo lisääntyy koko ajan ja huonekasvitkin virkistyvät vähitellen uuteen kasvuun. Kuukauden päästä alkaa mullanvaihto-operaatio.

Huonekasvikatsaus

Tähän aikaan vuodesta, kun kylvöhommat ei vielä aivan ole ajankohtaisia, kiinnitän yleensä enemmän huomiota huonekasveihin. Jotain kasvavaa ja vihreää kun pitää saada hypistellä :) Mullanvaihtoon ei vielä ole kiirettä, mutta tarkistan kasvien kuntoa ja joitakin käytän suihkussa pölyjen huuhtelussa.

Ajattelin samalla etsiä kasveille latinankieliset nimet. Jos tulee virheitä, asiasta saa huomauttaa.

Tämän kliivian (Klivia miniata), (jota myös punasarjaksi kutsutaan) ostin muutama vuosi sitten alesta poistohintaan. On kasvanut kokoa mukavasti ja kukkinutkin kaksi kertaa, ensimmäisen kerran näyttävästi ja sitten ruukun vaihdon jälkeen hyvin pienesti.

Papinkauran (nuokkupapinkauran), (Billbergia nutans) sain aikoinaan anopilta. On ollut kestävä ja vähääntyytyvä kasvi. Ei tykkää huonoa, vaikka kastelu unohtuu pitemmäksikin aikaa.

Nyt hän pääsi suihkuun virkistäytymään

Papinkaura on kukkinut harvakseltaan ja nyt syksyllä yllätti yhdellä kukinnollaan pitkästä aikaa.

Tämä tuoksuköynnos (Stephanotis floribunda) on parin vuoden takainen ostos. Pituutta on tullut metrejä lisää. Pähkäilin jonkin aikaa, että mihin tämän ohjaisi kasvamaan.  Lopulta päädyin laittamaan tukevasta johdosta kaaret ruukkuun, joita pitkin voi kietoutua. Nyt pimeän aikaan on kellastunut ja lehtiä on putoillut jonkin verran.

Jospa suihku piristäisi nuutunuttta olemusta

Ostettaessa oli ihanat valkoiset kukat, mutta sen jälkeen ei ole kukkia ilmaantunut. Mitenkähän tämän saisi kukkimaan?

Nukkatyräkin (Euphorbia leuconeura) kasvatin aikoinaan siemenestä ja nyt taitaa olla kolmas "polvi" menossa. Tuntee myös nimet Paukku-Pate, Paha poika ja lienee muitakin. Lisänimet johtuu kasvin tavasta paukauttaa siemenet ympäristöönsä.

Hänkin kävi suihkussa

Talvella pudottelee paljon lehtiä ja jalkaosa onkin aika kalju.

Juurella pikku-pateja

Enkelinsiipi (vasemmalla) on lähtöisin opiskelupaikaltani, toin taannoin pari pistokasta kotiin, juurrutin ja laitoin multaan. Oikealta nimeltään kasvi on korallibegonia ja kuuluu Begonia Corallina -ryhmään. On kärsinyt pimeästä ja pudotellut lehtiä, mutta onneksi kevät on tulossa.

Enkelinsiipi ja kultaköynnös

Oikealla on kultaköynnös (Epipremnum pinnatum) ja pituutta on tullut aikalailla. Ensin yritin ohjata seinää myöten kasvamaan, mutta siellä oli liian vähän valoa ja lehdet alkoi tippua. Niinpä ohjasin narulla ylös verhotankoon kiinni ja siinä näyttää tykkkäävän olla. Kultaköynnös on huoneilmaa puhdistava kasvi.


Tämä on euron ostos muutaman vuoden takaa. Blogissanikin etsin tälle tuntemattomalle nimeä ja selvisi, että on jokin amppelibegonia, mutta tarkempaa nimeä en tiedä. Tämä on pärjännyt hyvin, mutta tänä talvena taitaa menettää kaikki lehtensä. Toivottavasti ei kuihdu kokonaan.

Huonekasvit luovat viihtyisyyttä ja auttavat multasormien kutitukseen varsinkin talviaikaan. Kaupoissa on myynnissä ihania esikoita tähän aikaan. Ehkä pitänee ostaa....

Aito joulukaktus?

Tämä kaktus on aina välillä askarruttanut mieltäni, että voisikohan kyseessä olla ns. aito joulukaktus?  Eikä olisikaan yleinen marrskuun kaktus. Nyt kun kaktus joulun aikaan alkoi kukkimaan, päätin tehdä vähän tutkintaa, josko asiaan löytyisi selvennystä. Netissä sitten vierähtikin aikaa kaktusten parissa ja välillä tuli poikettua muillekin kasvipoluille.

Tämä on peräisin lapsuudenkodistani (olen siis kasvattanut pistokkaista).

Nettitietojen mukaan nykyisin kauppoissa myytävät joulukaktukset ovat useimmiten marraskuun kaktuksia tai risteytyksiä. Ja että aitoja joulukaktuksia löytyy nykyään lähinnä isoäitien hoivista.

Aidon joulukaktuksen tuntomerkkejä ovat: lehdet ovat vähemmän sakaraiset kuin marraskuun kaktuksella......

Vasemmalla siis joulukaktus ja oikealla marraskuun kaktus

 Lehden muoto näyttäs täyttävän aidon joulukaktuksen tunnusmerkit.

......sekä kukat roikkuvat alaspäin ja ovat symmetriset (marraskuun kaktuksella epäsymmetrtiset ja enempi vaakasuorassa).

Vasemmalla joulukaktuksen kukka ja oikealla marraskuun kaktuksen

Joulukaktuksen kukka roikkuu kyllä alaspäin. Kun tutkailin joulukaktuksen kukkaa läheltä, oli se minusta erilaisempi verrattuna marraskuun kaktukseen.
Niinpä päädyin siihen tulokseen, että kaktukseni olisi aito joulukaktus. Jos joku tietää asiasta, olisin kiitollinen kuulemaan mielipiteen.

Kaktuksella on "juuret" kaukana, sillä se oli lapsuudenkodissani jo ollessani pieni ja olisikin mielenkiintoista tietää miten kaktus sinne saapui  (isoäidin ikkunalta kenties?).

Tähän loppiaiseen päättyy sitten joulukin....  vai päättyykö se virallisesti vasta 13. päivä Nuutin päivänä: "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi".  No, joulukuusi on vielä pirtissä ja viedään joskus loppiaisen jälkeen pois.

Hyasintit alkoi kukkimaan vasta uuden vuoden aikaan, joten vielä on joulun tuoksua ilmassa.

Päiväkin on jo vähän pidentynyt. Pakkasta on -26 astetta, mutta kevättä kohti mennään.

Valkoista ja pinkkiä

Jouluruusu vietti kesän ulkona ruukussa. Ruukku oli siis kukkapenkissä upotettuna ja joskus marraskuussa toin sitten jouluruusun ruukkuineen sisälle ja tein siitä istutuksen yhdessä sypressin kanssa isompaan ruukuun.

Ovat ulkoeteisessä, jossa on lämmintä n. +10. Tuntuvat viihtyvän hyvin.

Joulukuussa huomasin kukkanuppuja ja nyt on yksi auennut. Pian aukeaa lisää.

Jouluruusuhan on perenna ja yksi ruusu viihtyikin aikansa ulkona, kunnes hiipui pois.
Tämä systeemi (kesällä ulkona, syysmyöhällä sisälle) saa ruusun kukkimaan joulun aikaan (viileä paikka on hyväksi, kuten meillä ulkoeteinen). Ulkoasukkina ollessaan kukkii keväällä.
Jouluruusun hoito-ohje täällä


Sitkeä kukkija on ollut perhosorkidea (Phalaenopsis). Tämä on ensimmäinen orkideahankintani yhdessä toisen orkidean (nimilapussa lukee (Cambria, ihan outo minulle) kanssa. Olen pitänyt orkideoita vaativina kasveina, mutta ainakin tämä perhosorkidea on ollut helppo. On asustellut meillä reippaat 3 kuukautta ja vasta nyt on pari kukkaa vanhentunut ja pudonnut pois.
Cambria (mikä lie suomenkielinen nimi) taas lakkasi kukkimasta aika pian.

Perhosorkidea

Tämä kuva on otettu joulukuun alkupuolella. Nuput ovat jo hyvin kehittyneitä.

Perhosorkidea innostui myös tekemään uusia kukkanuppuja. Mitään erikoishoitoa orkidea ei ole saanut. Olen kastellut ihan normaalisti ja muutaman tunnin kuluttua olen kaatanut ylimääräisen veden pois suojaruukusta.

Ensimmäinen nuppu aukesi joulun aikoihin.

Tämä perhosorkidea kyllä yllätti minut kestävyydellään ja helppohoitoisuudellaan. Voi olla, että kasvikokoelmaan alkaa ilmestyä enemmänkin orkideoita...

Uusi vuosi kolkuttelee jo oven takana. Tämä aamu oli valoisa ja aurinkoinen.

 Olkoon tuleva vuosi täynnä iloa ja onnistumisia!

Lyhdyissä tuikkii

Kuluneella viikolla kun oli pakkasia, niin päätinpä jäädyttää muutaman jäälyhdyn. Toiveikkaana ajattelin, että jospa pakkasia piisaisi ja lyhdyt säilyisivät jouluun asti. Mutta eiköhän vain tänään taas ollut plusssan puolella. Illan pimetessä laitoin niihin kynttilät palamaan.

Tällaisen koristellun jäälyhdyn tein nyt ensimäistä kertaa.

Lyhdyn tekoon tarvitaan kaksi astiaa, isompi ja pienempi. Isompaan laitoin koristeet (ruusunmarjoja varsineen sekä amarylliksen kuihtuneen kukan). Pienempi astia sattui juuri sen verran sopiva, että varret jäivät puristuksiin ja pysyivät paikoillaan. Astioiden väliin vettä ja pienemmän astiaan painoksi esim. kiviä sen verran, että astia on sopivasti irti pohjasta.

Itse tulin laittaneeksi vettä painoksi ja sittenpä jouduinkin sulattelemaan ensin sitä, jotta sain astian irrotetuksi.

Noin vuorokauden jäätymisen jälkeen astiasta putkahti tällainen möhkäle. Annoin jäätyä hyvin, että olisi sulamisvaraa.

Sitten tein kaksi tavallista jäälyhtyä korkeaan ämpäriin.

Tämäkin on sen verran paksusti jäätynyt, että kestää vähän aikaa sulaa.

Ja viime viikonloppuna innostuin oikein lumilyhtyä rakentelemaan kun oli nuoskaa lunta. Viikolla sitten pakkanen kovetti lyhdyn tukevaksi, mutta jos nämä plussakelit jatkuu, niin tätä ei taida enää jouluna olla.

Perjantainen lumisade kuorrutti lyhdyn.

Rauhallista ja hyvää joulua!

Kranssi ja pitko sekä amaryllis

Kuusenhakureissulla keräsin myös havuja sekä mustikanvarpuja joulua varten.

Männynhavuista ja mustikanvarvuista tein kranssin, somisteeksi pelkkä valkea nauha.

Näin se kävi

Männynoksista kietaisin ympyrän, johon sidoin lisää männynhavuja sekä mustikanvarpuja.

Kuusen- ja männynhavuista tein tällaisen pötkylän, jota minä nimitän pitkoksi.

Ja sen tein tällä viisiin

Pajukeppi, johon sidoin molempia havuja sekaisin. Koristeeksi rusetti ja käpyjä.

Nyt on sitten talon toisessa ovessa kranssi ja toisessa pitko.

Tällaisen ihanuuden hankin poistopöydästä eurolla. 

Tähän vanaan tulee neljä kukkaa.

Mulla onkin kumma tapa hankkia kukan"raatoja" ( kun halvalla saa :D )  ja yrittää sitten elvyttää niitä.   Tämä kyllä ylitti odotukset :)

Kuusenhakureissu

Itsenäisyyspäivänä kävimme kuusenhakureissulla lapsuudenmaisemissa.

Lunta ei ollut haitaksi asti.

Hirvien jälkiä oli paljon ja nämä ovat hirvien makuupaikkoja. Itse hirviä ei kuitenkaan näkynyt, mutta makuupaikkojen jäljet olivat tuoreita (tiesi mieheni).

Tässä on kolmen hirven makuupaikat.

Kun olimme aikamme tarponeet edestakaisin ja etsineet sitä täydellistä kuusta, molempia osapuolia tyydyttävä kuusi löytyikin lopulta.

Tässä hän on valmiina lähdössä koristamaan kotiamme jouluna.

Aurinko oli laskupuuhissa poistuessamme metsästä kuusen kera.

Aurinko näyttäytyi noin neljän tunnin ajan.

Hyvät joulukuusen hoito-ohjeet löytyy täältä.