sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Pikkuisia piikkikukkia

Kaksi vuotta sitten helmikuussa kylvin kaktuksen siemeniä ja viime keväänä koulin itäneet taimet (juttu täällä). Nyt oli sitten aika siirtää jokainen pikkukaktus omaan "yksiöönsä". Olen kerännyt erilaisia pikkuruukkuja operaatiota varten.


Yllättävän hyvin ovat menestyneet tähän asti.

Hankin myös kaktuksille tarkoitettua multaa.



Laitoin toiseen käteen vanhan mokkahanskan, jolla tartuin kaktuksiin ja toisella kädellä lapoin multaa. Ja omia "yksiöitä" alkoi kertyä.



Urakka on valmis. Ruukut eivät riittäneet, joten jouduin keksimään ruukun korvikkeita lopuille taimille. Multa riitti juuri ja juuri.

Piikkikukka-armeija

Äkkiseltään katsottuna tässä näyttäs ulkonäön perusteella olevan muutamaa erilaista lajia. Näitä piikkisiä kaktuksia kutsutaan aavikkokaktuksiksi.


lauantai 20. helmikuuta 2016

Viikkokatsaus

Ensimmäiset taimivauvat ovat putkahtaneet mullasta päivänvaloon.
Orvokit itivät yllättävän nopeasti, reilussa viikossa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kokeilen orvokin esikasvatusta.

Sarviorvokki 'Admiration', tällä on "orvokinsiniset" kukat

Hentoisia keijunmekon alkuja. Siemenet ovat itsekerättyjä viime kesän keijunmekoista. Itäminen on hidasta (samaan aikaan kylvetty kuin orvokit).





Eräästä L-kaupasta löysin tällaisen krookus- istutuspakkauksen. Mukana on multakin. Laitetaan 10 päiväksi viileään juurtumaan ja sitten otetaan lämpöön ja päivänvaloon. Nyt sitten odotetaan kukintaa.

Krookuksia keväänkaipuuseen


Lintukantakin on elpynyt sitten pihabongauksen. Tinttejä on parhaimmillaan ollut parikymmentä.

Keltasirkkuja on ilmestynyt muutama yksilö, käyvät nokkimassa lintulaudoilta tippuneita jyviä.



Punatulkkuja on näyttäytynyt pitkin talvea muutama kappale, nyt herran seurassa on  myös vähemmän korea rouva.

Kaunis pari


Jyväsyötin on saanut hauskan lippalakin. Kauranjyvät eivät tahdo oikein maistua, kun on auringonkukansiemeniä tarjolla.  Mutta välillä aina joku käy etsimässä parempaa syötävää jyvien joukosta ja jyvät saavat kyytiä. Mutta onpahan sitten keltasirkuille, fasaaneille ja pupuille maassa syötävää.  Tosin vain yksi fasaaniherra on käväissyt silloin tällöin.



Orava on myös löytänyt lintulaudan antimet. Hän on vikkelä liikkeissään.


 Syöminen sujuu vauhdikkaasti, auringonkukan kuoret vain lentelevät maahan.



Tällaisia uutisia tällä kertaa. Niin, ja kylvinhän minä viikolla kelloköynnöstä, purjoa ja vihanneskrassia.

lauantai 13. helmikuuta 2016

Sinnittelijöitä

Sisällä talossa on talvea viettänyt muutama viimekesäinen kukkija. Surkeaan kuntoon ovat menneet, mutta vielä näyttäisivät hengissä olevan.

Kuvissa vasemmalla on nykytilanne ja oikealla viime kesän kukintaa.


Karjalanneidosta kuihtuivat kaikki versot, mutta nyt on alkanut pukkaamaan uutta vihreää. Kesällä kukki ihan mukavasti, vaikka kukinta venähtikin syyskesään (kasvatin pistokkaista). Olisi kiva, jos tämä voimistuisi ja kukkisi ensi kesänäkin.




Ehkäpä tämä pelakuu kukkii vielä ensi kesänäkin. Tykkään tästä vähän erikoisemmasta väristä.




Tämän pelakuun kasvatin pistokkaasta viime kesänä ja ehti tehdä kaksi kukkaa syksyllä.  Nyt on kuitenkin vielä virkeänä, joten jospa ensi kesänä saisi nauttia koko kesän kukinnasta. Tällä on tummanpunaiset kukat. Juurella näyttäs olevan vielä hengissä hopeaputoustakin.




Valkoinen pelakuu ei viime kesänä paljoa kasvanut, mutta teki kuitenkin muutaman kukan.



Verenpisara on yksi lemppareistani, koska se jaksaa kukkia talon pohjoispuolellakin. Surkeassa kunnossa on  nyt, mutta ilmeisesti kuitenkin hengissä, koska uutta vaaleanvihreääkin näkyy. Näitä on kaksi amppelia ja toivon kovasti, että selviävät. Tässä on minusta ihanat palleromaiset kukat.




(Purppura?)vaula on viimekesäinen aleostos. Oli aika ränsistynyt ostovaiheessa, elpyi sitten lannoitekastelulla muttei kerinnyt enää kunnolla kukkia. Syksyllä istutin siitä pistokkaita ihan kokeilumielessä ja olen iloisesti yllättynyt, että ovat vielä hengissä. Emokasvi on talvetushuoneessa, hengissä sekin. Vaulaa minulla ei ole koskaan aikaisemmin ollut, joten mielenkiinnolla odotan, mitä näistä ensi kesänä tulee.




Onneksi valon määrä lisääntyy koko ajan. Sinnitelkää kasvisissit vielä jonkin aikaa.

Joskus olen miettinyt, että onko kaikenlaisten kasvien talvettamisyrityksissä mitään järkeä?  Keväällä sais uusia ja virkeitä kasveja, eikä tarvis elvyttää talven kuihduttamia reppanoita. Olen myös ajatellut, että jos pitäytys vain pelakuiden ja verenpisaroiden talvetuksessa. Mutta homma tahtoo paisua tässä talvetushommassa niinkuin kylvöhommissakin :D


Huomenna on ystävänpäivä.
Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille viimekesäisten silkkikukkien kera!

 

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Kevätostoksia

Orastavan kevään kunniaksi teki mieli ostaa jotain keväistä. Kaupassa käydessäni huomasin siellä soilikkeja, 3 kpl oli jäljellä. Oitis yksi siirtyi koriini. Soilikki on yksi lemppareistani huonekasvien joukossa. Minulla on ollut näitä ennenkin, mutta jostain syystä ne eivät ole viihtyneet vaan ovat lopulta kuihtuneet pois.

Soilikki, Streptocarpus


Soilikkeja on saatavana valkoisen, punaisen ja sinisen eri sävyissä.
Kukka on torvimainen.
Kuva ei tee oikeutta kukkien oikealle värille.

Netistä hoito-ohjeita etsiessäni ilmeni, että soilikki viihtyisi kesällä ulkonakin.
 Täytyykin paneutua tämän hoitoon huolella, jotta iloa riittäisi mahdollisimman pitkään.


Myös multaa olen ostanut, sekä taimikasvatukseen että kukille. Aikaisemmin olen käyttänyt Kekkilän taimimultaa, mutta nyt päädyin kokeilemaan Biolanin taimimultaa, johon on lisätty kasvua edistäviä hyötymikrobeja ja mykorritsaa. Mykorritsa on sienijuuri, jossa kasvin juuri ja sieni muodostavat symbioosin.

Biolanin uutuusmulta sisältää mykorritsaa ja hyötymikrobeja. 
Mullasta sanotaan, että:
Itämisvaiheessa Gliocladium-hyötymikrobit mm. edistävät taimettumista ja juurten kasvua, sekä antavat taimille paremman vastustuskyvyn.
Mykorritsojen avulla taimet saavat mullasta helpommin vettä ja ravinteita. Mykorritsa myös suojaa kasvin juurta taudinaiheuttajilta.

Onkin mielenkiintoista seurata, voivatko taimet tämän mullan ansiosta paremmin kuin aikaisemmin.



Siemenvarastokin on taas hiukan karttunut. 

Tomaatinsiemeniä hankin netin kautta. Nämä onkin ihan uppo-outoja minulle, ja sen takia ostinkin että pääsee kokeilemaan jotain erilaista. Ensimmäinen vasemmalla on villitomaatti, jollaisesta en ole ennen kuullutkaan. Tosi jännää kokeilla varsinkin tätä.



Kukkasten siemeniä taas ihan normikaupasta.



Niinkuin täällä yhdessä blogissa hauskasti sanottiinkin; alkaa vähitellen kevättämään :)


maanantai 1. helmikuuta 2016

Vain yksi tiainen!

Eilisessä pihabongauksessa bongasin vain yhden talitiaisen. Olen pari kertaa aiemmin osallistunut ja tulos on ollut huomattavasti enemmän. Oiskohan kellon ajalla ollut merkitystä hiljaiseloon, tarkkailin iltapäivällä 14.30 -15.30.

Vain hän kävi noutamassa auringonkukansiemeniä ja lensi sireenipensaan suojiin syömään.
 
Vähän kyllä aattelinkin, ettei taida paljon bongattavaa olla, sillä  paukkupakkasten jälkeen lintuja ei ole juuri näkynyt ainakaan meidän ruokintapaikalla. Oiskohan pakkaset koituneet siivekkäiden kohtaloksi tai mahdollisesti löytynyt parempi ravintola? Ei edes harakoita näkynyt. Fasaanit ovat myös kadonneet, vain yksi kana on parina päivänä näyttäytynyt.


15.1.2016
 Pakkasten aikaan kolme punatulkkua kävi ruokailemassa, mutta nyt ei näkynyt niitäkään. Hiljaiseloa on siis viime aikoina lintulaudalla ollut. Jospa siivekkäitä vielä jostain ilmaantuisi, olisi mukavaa seurata mitä eri lajeja ruokintapaikalla vierailee.


keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Lisää huonekasveja

 Tämä peikonlehti (Monstera deliciosa) on laitettu kasvamaan liian isoksi käyneen peikonlehden latvasta. Tämäkin alkaa olla kohta liian iso. Uusi katkaisu tiedossa.




Hienohelma  (Asparagus densiflorus) on vuoden takainen ostos. Talviaikaan varistelee aina kuivuneita "neulasia", ei ilmeisesti ole optimaaliset olosuhteet.

Lajike on muistaakseni 'Sprengeri'

Viime keväänä vaihdoin isompaan ruukkuun ja nyt meinaa jo pullistella ulos siitä.





Jukkapalmu (Yucca elephantipes)  ja kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis)  ovat pitkiä hujoppeja.

Tämä jukkapalmu on kasvatettu myöskin vanhemman yksilön latvasta. Ja tämäkin on kerran katkaistu noin puolesta metristä, josta on alkanut uuden kasvun. Talvella alimpia lehtiä kellastuu ja kuivuu pois. Viime keväänä juurelta putkahti esiin myös poikanen. 

Vasemmalla jukkapalmu ja oikealla kiinaruusu
Kiinaruusun kasvatin aikoinaan pistokkaasta. Ja tämä tässä on ties kuinka mones pistokas ensimmäisestä kasvista. Tästä pitäisi muotoutua vähitellen pieni puu.

Tämän ruusun lehdet ovat isokokoiset. Joskus on ollut kaupasta ostettu kiinaruusu ja siinä on ollut pienemmät lehdet. Vuosiin en ole saanut kiinanruusua kukkimaan, joten en oikein edes muista, millainen kukka tässä on.

Mitä hän tahtonee kukkiakseen?


 Seuraavana on huonekuusi (Araucaria heterophylla), jonka hankin jokunen vuosi sitten joulun jälkeen (aleostos tietenkin :D). On viihtynyt yllättävän hyvin ja tämäkin on kasvanut jo hyvänkokoiseksi.

Jos tästä joulukuusen sais....


Sitten pitkälehtisiä lehtikaktuksia, (Epiphyllum jotain). Ensimmäinen on ostos kirpparilta monta vuotta sitten. On meinannut hävitä kokonaan monta kertaa. Olen aina ottanut uuden pistokkaan ennenkuin on kuollut kokonaan ja tämä tässä on nyt pisimmälle kasvanut ja vielä hengissä.



Toinen on parin vuoden takaa, työpaikalta napsaistu pistokas. Tämä on kasvanut hyvin tähän saakka.


Ei hajuakaan, että mitä nämä mahtais tarkemmin määriteltynä olla. Kukan väristäkään ei ole tietoa. Jospa joskus koittaisi se päivä, että näkisi näiden kukkivan. Onko kellään vinkkejä näiden kasvatukseen ja kukittamiseen?



Tämä on tietääkseni tulitikkukaktus, (Hatiora salicornioides). Tuli aikoinaan joulukoristeen mukana, oli silloin minikokoinen. Kukkinut tämä ei ole koskaan ja talviaikaan tiputtelee "tikkuja". 

  Hauskannäköinen tikkukasa, mitenkähän tämän saisi kukkimaan?

Onneksi valo lisääntyy koko ajan ja huonekasvitkin virkistyvät vähitellen uuteen kasvuun. Kuukauden päästä alkaa mullanvaihto-operaatio.



perjantai 15. tammikuuta 2016

Huonekasvikatsaus

Tähän aikaan vuodesta, kun kylvöhommat ei vielä aivan ole ajankohtaisia, kiinnitän yleensä enemmän huomiota huonekasveihin. Jotain kasvavaa ja vihreää kun pitää saada hypistellä :) Mullanvaihtoon ei vielä ole kiirettä, mutta tarkistan kasvien kuntoa ja joitakin käytän suihkussa pölyjen huuhtelussa.

Ajattelin samalla etsiä kasveille latinankieliset nimet. Jos tulee virheitä, asiasta saa huomauttaa.

Tämän kliivian (Klivia miniata), (jota myös punasarjaksi kutsutaan) ostin muutama vuosi sitten alesta poistohintaan. On kasvanut kokoa mukavasti ja kukkinutkin kaksi kertaa, ensimmäisen kerran näyttävästi ja sitten ruukun vaihdon jälkeen hyvin pienesti.




Papinkauran (nuokkupapinkauran), (Billbergia nutans) sain aikoinaan anopilta. On ollut kestävä ja vähääntyytyvä kasvi. Ei tykkää huonoa, vaikka kastelu unohtuu pitemmäksikin aikaa.

Nyt hän pääsi suihkuun virkistäytymään

Papinkaura on kukkinut harvakseltaan ja nyt syksyllä yllätti yhdellä kukinnollaan pitkästä aikaa.




Tämä tuoksuköynnos (Stephanotis floribunda) on parin vuoden takainen ostos. Pituutta on tullut metrejä lisää. Pähkäilin jonkin aikaa, että mihin tämän ohjaisi kasvamaan.  Lopulta päädyin laittamaan tukevasta johdosta kaaret ruukkuun, joita pitkin voi kietoutua. Nyt pimeän aikaan on kellastunut ja lehtiä on putoillut jonkin verran.

Jospa suihku piristäisi nuutunuttta olemusta

Ostettaessa oli ihanat valkoiset kukat, mutta sen jälkeen ei ole kukkia ilmaantunut. Mitenkähän tämän saisi kukkimaan?




Nukkatyräkin (Euphorbia leuconeura) kasvatin aikoinaan siemenestä ja nyt taitaa olla kolmas "polvi" menossa. Tuntee myös nimet Paukku-Pate, Paha poika ja lienee muitakin. Lisänimet johtuu kasvin tavasta paukauttaa siemenet ympäristöönsä.

Hänkin kävi suihkussa

Talvella pudottelee paljon lehtiä ja jalkaosa onkin aika kalju.

Juurella pikku-pateja

Enkelinsiipi (vasemmalla) on lähtöisin opiskelupaikaltani, toin taannoin pari pistokasta kotiin, juurrutin ja laitoin multaan. Oikealta nimeltään kasvi on korallibegonia ja kuuluu Begonia Corallina -ryhmään. On kärsinyt pimeästä ja pudotellut lehtiä, mutta onneksi kevät on tulossa.

Enkelinsiipi ja kultaköynnös
Oikealla on kultaköynnös (Epipremnum pinnatum) ja pituutta on tullut aikalailla. Ensin yritin ohjata seinää myöten kasvamaan, mutta siellä oli liian vähän valoa ja lehdet alkoi tippua. Niinpä ohjasin narulla ylös verhotankoon kiinni ja siinä näyttää tykkkäävän olla. Kultaköynnös on huoneilmaa puhdistava kasvi.


Tämä on euron ostos muutaman vuoden takaa. Blogissanikin etsin tälle tuntemattomalle nimeä ja selvisi, että on jokin amppelibegonia, mutta tarkempaa nimeä en tiedä. Tämä on pärjännyt hyvin, mutta tänä talvena taitaa menettää kaikki lehtensä. Toivottavasti ei kuihdu kokonaan.



Huonekasvit luovat viihtyisyyttä ja auttavat multasormien kutitukseen varsinkin talviaikaan. Kaupoissa on myynnissä ihania esikoita tähän aikaan. Ehkä pitänee ostaa....